IBD-ruokavalio – pyri syömään monipuolisesti

IBD (Inflammatory Bowel Disease) tarkoittaa kroonista tulehduksellista suolistosairautta. Noin 52 000 suomalaiselle on diagnosoitu IBD ja määrä kasvaa vuosittain noin 2 000:lla. Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus.

IBD:n syytä ei tiedetä, mutta arvioita sen yleistymisen syistä on esitetty. Joidenkin geenien arvioidaan liittyvän sairauden puhkeamiseen ja vanhemmilla todettu IBD lisää todennäköisyyttä sairastua tautiin noin 10 prosenttia. Lisäksi taustalla epäillään olevan myös ympäristötekijöitä, kuten

• parantunut hygieniataso
• D-vitamiinin puutos
• länsimaissa yleisesti käytetty prosessoitu ruoka
• äidin raskauden aikana käyttämät antibiootit.

Tyypillinen IBD:n oire on pitkittynyt ja usein verinen ripuli. Diagnoosi tehdään paksusuolen tähystyksessä ja tarvittaessa otetaan koepalat. Hoitamattomana IBD on vakava sairaus, mutta hoidettuna elinajan ennuste on samanlainen kuin terveillä.

IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome) on puolestaan toiminnallinen vatsavaiva, jossa suoliston toiminta on häiriintynyt ilman, että suolessa näkyy vaurioita. Sen oireissa on paljon samankaltaisuutta IBD:n kanssa, mutta IBD:ssä suolistossa on selkeä tulehdus.

Haavainen paksusuolentulehdus on perä- tai paksusuolessa

Haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa on noin kahdella kolmanneksella kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavista.

Siinä paksusuoli on tulehtunut

• peräsuolen alueella (proktiitti)
• peräsuolessa ja paksusuolen vasemmassa mutkassa (vasemmanpuoleinen koliitti)
• koko paksusuolen alueella (pankoliitti).

Sairauden tavallisimpia oireita ovat vatsakipu, veriset ulosteet ja ripuli. Lisäksi voi esiintyä nivel- ja iho-oireita. Tyypillistä on, että taudin aktiiviset ja oireettomat jaksot vuorottelevat. Tauti diagnosoidaan paksusuolen tähystyksen avulla ja ottamalla koepaloja.

Haavaista paksusuolentulehdusta esiintyy eniten miehillä ja se on yleisin pohjoismaissa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa. Suomessa colitis ulcerosan esiintyvyys on 300–400 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Taudin ensisijaisena hoitona on lääkitys, jonka tavoitteena on tulehduksen rauhoittaminen ja  uusien tulehdusvaiheiden ehkäiseminen.

Crohnin tautia esiintyy ohut- tai paksusuolessa

Crohnin tautia voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella. Siitä kärsii noin kolmasosa IBD:tä sairastavista.

Taudissa todetaan tulehdusreaktio, joka on ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa, paksusuolessa tai molemmissa. Tavallisimpia oireita ovat vatsakivut, ripuli, veriuloste, kuumeilu ja laihtuminen. Myös väsymystä, pahoinvointia, oksentamista, veriulostetta ja nivelkipuja voi esiintyä.

Myös Crohnin taudissa on tyypillistä, että aktiiviset ja oireettomat jaksot vuorottelevat.

Ensisijainen hoito Crohnin tautiin on lääkehoito. Se voidaan toteuttaa useilla eri valmisteilla. Hoito ei paranna tautia lopullisesti, mutta hillitsee sen oireita ja vähentää haittoja. Jos lääkkeistä ei saada tarpeeksi hyvää apua, pahiten tulehtunut osa suolesta poistetaan leikkauksella.

IBD-ruokavalion pitää olla monipuolinen

IBD:n hoidon pääpaino on lääkkeissä. Ruokavaliolla on kuitenkin merkitystä. IBD-ruokavaliossa noudatetaan terveellisen ruokavalion perusperiaatteita.

• Ruokavalion tulisi olla monipuolinen.
• Ruokavalio painottuu hiilihydraatti- ja proteiinipitoiseen ravintoon ja energiasta vain vähän tulee rasvoista.
• Vitamiinien ja hivenaineiden saannista täytyy pitää erityisen tarkkaa huolta heidän, jotka sairastavat ohutsuolen Crohnin tautia.
• Ripulin aikana täytyy huolehtia riittävästä nesteiden saannista. Sopivia juomia ovat esimerkiksi laimeat mehut, kivennäisvesi, tee, liha- ja kasvisliemi ja mehukeitot.

Hyvä ravitsemustila on tärkeä, vaikka ruokavalio ei olekaan IBD:n ensisijainen hoito. Hyvä ravitsemustila kuitenkin tukee potilaan hyvinvointia ja jaksamista.

Parhaaseen ruokavalioon ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, vaan usein se löytyy kokeilemalla.

Suolisto-oireita voi kuitenkin yrittää lieventää tietyillä rutiineilla:

• Syö rauhallisesti ja pure ruoka huolellisesti.
• Jaa päivän ruuat 4–6 aterialle.
• Älä napostele, vaan anna suoliston levätä aterioiden välissä.
• Juo päivän mittaan vähintään 1–1,5 litraa vettä.
• Älä käytä tiukkoja vaatteita, etteivät ne kiristä kehoasi.
• Liiku päivittäin, lepää ja pyri pitämään stressitasot aisoissa.

Ruokavalio IBD:n remissiovaiheessa

Kun IBD on rauhallisessa eli remissiovaiheessa, voi IBD-potilas yleensä syödä tavallista ruokaa. Jos kuitenkin jotkin ruoka-aineet aiheuttavat oireita, niitä kannattaa syödä vähemmän ja harvemmin. Voi olla hyödyllistä vältellä esimerkiksi seuraavia ruoka-aineita:

• pavut, valkosipuli, kaali, kofeiini ja hiilihapotetut juomat
• rasvapitoinen ruoka
• sokeri ja keinotekoiset makeutusaineet
• runsasta määrää maitotuotteita

On kuitenkin tärkeää pitää huolta siitä, että ruokavaliosta saa tarpeeksi ravintoaineita.

Kannattaa huomioida, että toiminnalliset vatsavaivat eivät välttämättä häviä IBD:n rauhallisessakaan vaiheessa. Toiminnallisilla vatsavaivoilla tarkoitetaan erilaisia maha-suolikanavan oireita ilman elimellistä syytä.

Ruokavalio kannattaakin räätälöidä yksilöllisesti, jos vaivoja ilmenee. Ruokarajoituksilla ei kuitenkaan voi ehkäistä tulehdusvaiheen aktivoitumista.

Ruokavalio IBD:n aktiivivaiheessa

IBD:n aktiivivaiheessa syöminen usein vähenee ja ruokahalu on huono. Tavallisesti käytössä olevat ruoat voivat pahentaa ripulia ja vatsakipua. Silloin on tärkeää räätälöidä itselle sopiva ruokavalio. Ruokavalion määrittelemiseksi kannattaa keskustella ravitsemusterapeutin kanssa.

Yleisohje on, että runsaskuituiset ja vaikeasti sulavat ruuat pitää jättää pois ruokavaliosta. Tärkeää olisi kuitenkin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Kun tilanne on rauhoittunut, pois jätettyjä ruoka-aineita kannattaa pyrkiä palauttamaan jälleen ruokavalioon.

IBD:n aktiivivaiheessa kiinteiden ruokien syöminen voi tuntua hankalalta.

IBD:n aktiivivaiheessa kiinteiden ruokien syöminen voi tuntua hankalalta. Silloin voi siirtyä käyttämään nestemäistä ruokavaliota tai apteekista saatavia täydennysravintojuomia. Suoliston täyslepoa pyritään välttämään, jotta tulehdusalue saisi toipumisensa tueksi ravintoaineita suoleen tulevasta ravinnosta. Ravinto pitää myös yllä suolinukan ja ruoansulatusentsyymien toimintaa.

FODMAP-ruokavalio IBD:n hoidossa

Ärtyvän suolen oireisiin voi kokeilla FODMAP-ruokavaliota, jossa ruokavaliosta karsitaan fermentoituvia hiilihydraatteja.

Jos FODMAP-ruokavaliota haluaa kokeilla, ruokavalioon kannattaa perehtyä tarkasti ja keskustella asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin kanssa.

FODMAP-ruokavaliossa mitään ruoka-ainetta ei tarvitse jättää kokonaan pois. Tavoitteena on kuitenkin vähentää FODMAP-hiilihydraattien määrää. Testaamisen avulla selvitetään, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat itselle vatsaoireita. Kaikkia mahdollisia FODMAP-hiilihydraatteja ei siis karteta vaan pelkästään niitä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat juuri omalle elimistölle ongelmia.

Lisäravinteet IBD-ruokavaliossa

Koska IBD:ssä suolisto on tulehtunut, vaikuttaa se myös ravintoaineiden imeytymiseen ihmisen elimistössä. Siksi on tarpeen huolehtia erityisen hyvin kehon tarvitsemien ravinteiden saamisesta.

Ravintoaineet imeytyvät suoliston eri osissa ja merkitystä on silläkin, mikä suoliston kohta on tulehtunut. Ravintoaineiden puutokset ovat useimmiten lieviä ja ne ovat yleisempiä Crohnin taudissa kuin colitis ulcerosassa.

Yleisesti ottaen arvioidaan, että kaikki IBD-potilaat tarvitsevat useita ravintolisiä varmistaakseen kehonsa hyvinvoinnin:

• Kalsiumia tarvitaan luuston ja koko elimistön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kortisonilääkitystä säännöllisesti käyttävät tarvitsevat enemmän kalsiumia osteoporoosin ehkäisemiseksi.
• D-vitamiinin yleinen saantisuositus on 10 µg päivässä. IBD:ssä korkeammista D-vitamiiniannoksista saattaa olla hyötyä. Turvallinen päivittäisen saannin yläraja on aikuisille 100 µg.
• Rautaa tarvitaan hemoglobiinin tuottamiseen. Sen puute aiheuttaa anemiaa. Tablettimuotoista rautaa kannattaa käyttää lievään anemiaan vain IBD:n remissiovaiheessa.
• Foolihapon imeytymistä heikentävät ohutsuolen tulehdus, sen osien poisto ja tietyt IBD:n hoidossa käytetyt lääkkeet.
• Monivitamiini voi olla tarpeen erityisesti IBD:n aktiivivaiheessa, kun ruokailussa on paljon rajoitteita.
• B12-vitamiini imeytyy ohutsuolen loppuosasta. Jos ohutsuolen loppuosa on poistettu, B12-vitamiinia annetaan 1–3 kuukauden välein pistoksena. B12-vitamiinin puutos voi seurata myös ohutsuolen loppuosan tulehduksesta tai ohutsuolen bakteerien liikakasvusta.

Lähteet:

Crohn ja Colitis ry
Duodecim Terveyskirjasto
Terve vatsa