IBS-ruokavalio tuo helpotuksen monelle

IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome) on toiminnallinen vatsavaiva, jossa suoliston toiminta on häiriintynyt ilman, että suolessa näkyy vaurioita. Suomessa IBS:stä kärsii noin joka kymmenes. Vaiva on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Sopivalla ruokavaliolla oireita voi tasapainottaa merkittävästi.

IBS on pikemminkin kehon ominaisuus kuin sairaus: ärtyneen suolen oireyhtymä ei ole etenevä tai vaarallinen eikä se itsessään johda muihin sairauksiin tai lyhyempään elinikään. IBS voi kuitenkin rajoittaa elämää merkittävästi, ja se aiheuttaa kivuliaita oireita, joiden vähentäminen on hoidon tavoitteena. Sopivalla ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksilla oireita voi tasapainottaa selvästi.

Ärtyneen suolen oireyhtymän hoidon kulmakivi on ruokavalio. Oireita helpottavalle ruokavaliolle on tyypillistä FODMAP-hiilihydraattien välttäminen, ja myös gluteeniton ruokavalio voi helpottaa oireilua. Myös hyvillä ruokailutavoilla on roolinsa vaivan hoidossa.

Monivitamiini

Monipuolinen, vahva, lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.

Ruokailu pahentaa IBS-oireita

Ärtyneen suolen oireyhtymä on pitkäaikainen vaiva, joka jaetaan oireiden perusteella kolmeen ryhmään: ripulipainotteiseen, ummetuspainotteiseen ja sekamuotoiseen, jossa nämä vuorottelevat. Oireilulle on tyypillistä, että se on aaltoilevaa ja siihen kuuluu helpompia ja vaikeampia jaksoja, jolloin herkkyys oireilla on erilainen. Ärtyneen suolen oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat

  • vatsakipu
  • turvotustaipumus
  • ilmavaivat
  • ummetus ja/tai ripuli
  • suoliston voimakas/kivulias supistelu
  • matala-asteinen tulehdus
  • häiriöt suoliston mikrobitasapainossa.

Ruokailu pahentaa oireita yli puolella. Oireilua aiheuttavat tietyt ruoka-aineet ja erityisesti tietyt ravinnon hiilihydraatit, epäsäännöllinen ateriarytmi, isot annokset ja kiireessä syöminen. FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivillä tavanomaista runsaampaa kaasunmuodostusta ja lisäävät veden määrää ohutsuolen loppuosassa, mikä pahentaa venytyksen tunnetta.

Ruokailu pahentaa oireita yli puolella.

Oireet lievittyvät useilla vessassa käynnin jälkeen. Oireisiin voi liittyä poikkeava tarve käydä vessassa ja tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla. Ulosteen koostumus voi muuttua oireilun aikana, ja sen seassa voi tulla limaa.

IBS:ää sairastavilla esiintyy myös muita sairauksia kuten dyspepsiaa ja refluksia, närästystä ja muita ylävatsavaivoja. Liitännäisoireisiin kuuluvat väsymys, päänsärky ja selkäkipu sekä fibromyalgia ja virtsaoireet.

Ärtyneen suolen oireyhtymän taustalla vaikuttavat vatsanalueen alentunut kipu- tai aistimiskynnys ja suoliston poikkeava liikkuvuus, mikä voimistaa kivun ja turvotuksen tunnetta. Oireilun syynä voi olla myös autonomisen hermoston toimintahäiriö, paksusuolen mikrobiston muutokset tai psykososiaaliset tekijät kuten stressi sekä väsymys. IBS voi myös puhjeta vatsataudin kuten noroviruksen, salmonella tai kampylobakteerin jälkitautina.

Lääkärin käsissä kirjainkuutiot ibs
Kannattaa hakeutua lääkäriin, jos ruokavalion muutoksista ei ole apua.

IBS-diagnoosi perustuu oireisiin ja poissulkemiseen

Ärtyneen suolen oireyhtymä diagnosoidaan oireiden perusteella ja poissulkemalla muut, samakaltaisia oireita aiheuttavat syyt. Diagnoosi edellyttää seuraavien kriteerien täyttymistä:

  1. Vatsakipua tai -vaivoja on ollut vähintään kolmena päivänä kuukaudessa, viimeisten kolmen kuukauden ajan.
  2. Vatsakipuille tai -vaivoille on tyypillistä, että ne helpottavat ulostamisen jälkeen, niihin on liittynyt ulostamistiheyden muutos ja/tai muutos ulosteen kiinteydessä.
  3. Oireita on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan, ne lisääntyvät iltaa kohden ja liittyvät ruokaan.

IBS-diagnoosi ei edellytä tutkimuksia, jollei niitä tarvita muiden mahdollisten syiden selvittämiseksi ja poissulkemiseksi. Samankaltaisia vatsavaivoja voivat aiheuttaa pahalaatuiset sairaudet, tulehduksellinen suolistosairaus, keliakia, allergia, parasiitit tai naisilla gynekologiset sairaudet. Poissulkemalla muut syyt voidaan keskittyä oireiden helpottamiseen.

Lääkärin vastaanotolla tulee myös huomioida henkilön henkinen hyvinvointi. Toiminnallisista vatsavaivoista kuten IBS:stä kärsivillä esiintyy keskivertoa enemmän ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä ja masentuneisuutta, ja mieliala vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Nykytiedon valossa on selvää, että vatsavaivat vaikuttavat psyykeeseen ja vastaavasti vatsa myös reagoi psykososiaalisiin tekijöihin.

IBS-ruokavalio tähtää oireiden minimoimiseen

Ravinnon laatu ja ruokailutottumukset vaikuttavat ärtyneen suolen oireiluun. IBS-ruokavalion avulla pyritään rauhoittamaan suolistoa ja vähentämään oireita. Ruokavaliota muokataan sellaiseksi, että sen avulla

  • vältetään kaasun tuotantoa
  • estetään ummetusta tai ripulia
  • korjataan suolistobakteerien epätasapainoa.

IBS-ruokavaliossa ravinnon raaka-aineet voi jaotella vältettäviin, suositeltaviin ja sellaisiin, jotka eivät pahenna tai edistä suoliston tilaa. FODMAP-ruokavaliosta on tutkitusti apua ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsiville.

Hedelmiä korissa naisen sylissä
Sitrushedelmät, kiivi ja banaani sopivat usein IBS ruokavalioon.

FODMAP-ruokavalio viittaa ruokavalioon, jossa vältetään tiettyjä, huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Nämä hiilhydraatit fermentoituvat paksusuolessa, kun bakteerit tuottavat niistä energiaa. Ruokavaliohoidossa olennaista on noudattaa rajoitusruokavaliota riittävän pitkä aika, 4–6 viikkoa, minkä jälkeen rajoituksia puretaan vähitellen testaillen pienillä määrillä, mitkä raaka-aineet aiheuttavat oireita. Tavoitteena on säilyttää ruokavalio mahdollisimman monipuolisena ja välttää vain niitä raaka-aineita, joista vaivat todennäköisimmin johtuvat. Sopiva ruokavalio on yksilöllinen.

FODMAP-ruokavaliossa vältettäviä raaka-aineita ovat

  • viljatuotteet, jotka sisältävät vehnää, ruista ja ohraa
  • hedelmistä omena, päärynä, luumu, aprikoosi, kirsikka, vesimeloni ja mango
  • vihanneksista ja juureksista: kaalit ja sipulikasvit, punajuuri, parsa ja artisokka
  • palkokasveista herneet ja pavut sekä soijarouhe
  • sienet
  • laktoosia sisältävät tuotteet
  • makeiset ja makeutetut tuotteet, joissa on makeutusaineena ksylitoli, sorbitoli, mannitoli tai maltitoli
  • hunaja
  • prebiootit kuten inuliini ja frukto-oligosakkaridit, joita lisätään joihinkin elintarvikkeisiin
  • alkoholi

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivän kannattaa lisäksi välttää rasvaisia ja maustettuja ruokia sekä kofeiini- ja hiilihappopitoisia ruokia ja juomia. Kuitulisästä voi olla hyötyä etenkin ummetuspainotteisessa oireilussa. Kuitulisän käyttö kannattaa aloittaa vähitellen ja valita ruokavalioon sopiva kuitu kuten psyllium tai kaura.

FODMAP-ruokavaliossa suositeltavia raaka-aineita ovat

  • viljoista riisi, kaura, hirssi ja tattari sekä kvinoa ja speltti
  • Vihanneksista kurkku, tomaatti, lehtisalaatti ja muut salaattikasvit, paprika, kiinankaali, kesäkurpitsa, kurpitsa ja munakoiso
  • Juureksista porkkana ja peruna
  • Hedelmistä sitrushedelmät, viinirypäleet, banaani, kiivi, hunaja- ja cantaloupe-meloni
  • Marjoista muut paitsi mustaherukka
  • Proteiininlähteet kuten kala, liha ja kananmuna, tofu ja tempeh
  • Laktoosittomat maitotuotteet
  • Rasvat

Lisää tietoa FODMAP-ruokavaliosta löydät täältä: Mikä on FODMAP-ruokavalio?

Vaelluskengät lähikuvassa puunrungolla
Kohtuullinen liikunta helpottaa toiminnallisia vatsavaivoja.

Jos 4–6 viikkoa ruokavaliokokeilua ei tuo helpotusta, on syytä hakeutua lääkärille. Muita vatsavaivoihin liittyviä tilanteita, joiden syyt on hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla ovat:

  • veri ulosteessa
  • painon lasku
  • kuumeilu
  • tarve ulostaa yöllä
  • vaikea ripuli tai ummetus
  • viikkoja jatkunut suolen poikkeava toiminta
  • sukurasite paksusuolen tai munasarjojen syöpään, keliakiaan tai tulehdukselliseen suolistosairauteen.

Apua elämäntavoista

IBS:ää voi hoitaa ruokavalion lisäksi elintavoilla. Koska ruokailu ja stressi pahentavat oireita, on olennaista kiinnittää huomiota syömistottumuksiin, riittävään lepoon ja stressinhallintaan. Ruokavaliohoitoa tukevat säännöllinen ruokailurytmi, johon kuuluu 4–6 ateriaa päivässä.  Ruokatavoista olennaisia ovat kiireetön syöminen, sopivat ateriakoot ja ruoan huolellinen pureskelu. Vettä on hyvä nauttia 1–1,5 litraa päivässä, erityisesti aterioiden välillä.

Palautumisesta huolehtimiseen auttavat säännöllinen unirytmi ja riittävä unen määrä. Stressinhallintakeinoista toimivia ovat mindfulness ja kohtuullinen liikunta, erityisesti luonnossa. Raskasta rasitusta kannattaa välttää, sillä se voi pahentaa oireita.

Lääkkeet auttavat IBS-oireiden hoidossa rajallisesti, ja niiden valinta on aina potilas- ja oirekohtaista. Probiootteja voi kokeilla hoidon tukena.

Lähteet:

Terveyskirjasto
Crohn ja colitis

Monivitamiini

Monipuolinen, vahva, lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.