Liikunta on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avaintekijä

Liikkuminen on hyvinvoinnin kulmakivi, joka ulottuu monille elämänalueille.

Mutta miten liikunta vaikuttaa kehoon ja mieleen sekä miten se voi auttaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamisessa? Näihin kysymyksiin etsimme tässä artikkelissa vastauksia.

Liikunta ja itsetuntemus

Liikunta kehittää itsetuntemusta opettamalla meitä kuuntelemaan kehoamme ja mieltämme. Sen avulla voimme tehdä parempia valintoja, jotka edistävät omaa hyvinvointiamme. Jo pienet positiiviset muutokset liikuntatottumuksissa voivat käynnistää laajemman hyvinvointia lisäävän kierteen.

Liikunnan myötä opimme myös arvostamaan kehoamme ja tunnistamaan sen rajoitukset sekä vahvuudet. Tämä itsetuntemus ulottuu mieleenkin, sillä liikunta vaikuttaa positiivisesti mielialaan.

Säännöllinen liikunta vapauttaa endorfiineja, kehon luonnollisia hyvänolon hormoneja. Se voi lievittää stressiä ja parantaa kokonaisvaltaista mielenterveyttä.

Liikunta ja mielenterveys

Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen, sillä se parantaa kognitiivisia kykyjä, muistia ja oppimista. Samalla elimistö oppii toimimaan siten, että stressaantumista tapahtuu vain silloin, kun siihen on tarvetta.

Liikuntaharrastuksen sosiaalisia vaikutuksia ei myöskään kannata sivuuttaa. Yhdessä liikkuminen tuo lisämotivaatiota ja tekemisen iloa. Liikunta voi myös ehkäistä psyykkisiä sairauksia sekä auttaa jo sairastuneita.

Yhdessä liikkuminen tuo lisämotivaatiota ja tekemisen iloa.

Fyysinen aktiivisuus vapauttaa kehoon endorfiineja, jotka toimivat luonnollisina mielialan kohottajina. Lisäksi liikunta voi auttaa lievittämään ahdistusta ja masennusta. Kun liikuntaan yhdistää luontokokemuksen, vaikuttaa se mieleen entistäkin voimakkaammin.

Sosiaaliset liikuntamuodot, kuten ryhmäliikunta tai joukkueurheilu, tarjoavat myös mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Kaverin kanssa yhdessä harrastettu liikkuminen toteutuu todennäköisemmin kuin yksin tehty treenikerta. Aivot motivoituvat monella helpommin ajatuksesta kaverin näkemisestä kuin treenistä. 

Aivot liikunnan keskiössä

Aivot hyötyvät liikunnasta nopeasti, ja samalla käsityksemme omasta toimintakyvystämme muuttuu.

Tämä näkyy hyvin aloittelevilla salitreenaajilla, joiden voimatasot nousevat nopealla aikataululla. Lihaksistossa muutos ei ole kovinkaan ripeää, mutta hermoston kyky käskyttää lihaksia parantuu nopeasti.

Liikunnan myötä myös aivojen käsitys rasituksesta muuttuu, mikä auttaa kestämään fyysistä työtä paremmin ja parantaa yleistä jaksamista.

Liikunnalla on lisäksi merkittäviä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Säännöllinen liikunta voi jopa edistää uusien hermosolujen muodostumista aivoissa, mikä tukee aivojen terveyttä ja toimintaa pitkällä aikavälillä.

Sydän ja verenkierto hyötyvät liikunnasta

Liikunta muokkaa sydämen rakennetta ja tehostaa sen toimintaa. Kestävyysliikunta parantaa hapensaantia ja voimaharjoittelu säätää verenpainetta, erityisesti iäkkäillä.

Säännöllinen liikunta auttaa sydäntä reagoimaan tehokkaasti erilaisiin kuormituksiin. Verenpaine nousee silloin, kun korkeaa verenpainetta tarvitaan, ja pysyy muuna aikana matalana. Näin esimerkiksi ylösnousu ei heilauta verenpainetta alas ja aiheuta huimausta, joka johtaa iäkkäillä kaatumisriskiin.

Liikunta toimii sydämelle harjoituksena, joka tekee siitä vahvemman ja kestävämmän.

Liikunta toimii sydämelle harjoituksena, joka tekee siitä vahvemman ja kestävämmän. Säännöllisen liikunnan myötä verenkiertoelimistö joutuu tekemään töitä, mikä pitää sen kunnossa ja edistää sydämen terveyttä.

Näin liikunta vaikuttaa myönteisesti suorituskykyyn, terveyteen ja myös levon aikana tapahtuvaan palautumiseen.

Liikunta tukee painonhallintaa

Liikunta on keskeinen tekijä painonhallinnassa, eikä nyt puhuta pelkästään energiankulutuksesta. Pienet, pysyvät muutokset ja voimavarojen lisääntyminen tekevät liikunnasta tehokkaan välineen painonhallintaan.

Ennen liikunnan lisäämistä on kuitenkin tärkeää varmistaa riittävät voimavarat esimerkiksi parantamalla unenlaatua.

Liikunta itsessään kuluttaa kaloreita, mutta sen vaikutukset menevät syvemmälle. Liikunta muuttaa kehon koostumusta lisäämällä lihasmassaa ja polttamalla rasvaa.

Liikunnan etuna on myös, että se säätää hormonitoimintaa ja erityisesti niitä hormoneja, jotka liittyvät nälän ja kylläisyyden tunteeseen.

Uni parantuu liikunnan myötä

Liikunnalla on positiivinen vaikutus myös uneen. Uni syvenee ja nukahtamisaikaa lyhenee. Päivän aktiivisuus ja oikeat elämäntavat, kuten ulkoilu ja terveellinen ruokailu, luovat edellytykset paremmille yöunille.

Useimpien täytyy kuitenkin välttää raskasta liikuntaa ennen nukkumista, jotta elimistö ehtii rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

Liikunnan myötä hermostollinen ja hormonaalinen säätely paranevat, mikä tehostaa levon aikaisia palautumisprosesseja.

Liikunta auttaa myös säätelemään unirytmiä, mikä on tärkeää unen laadun kannalta. Säännöllinen liikunta luo päivittäisen rutiinin, joka kertoo elimistölle, milloin on aika valmistautua uneen. Tämä voi auttaa niin nukahtamisessa kuin unen ylläpidossakin.

Liikunnasta kokonaisvaltaista hyvinvointia

Liikunta ei toki ole ratkaisu kaikkiin tilanteisiin. Näin on erityisesti sairauden tai suuren kuormituksen aikana. Kehon tarpeita kuunnellen ja kehon rajoituksia kunnioittaen liikunta voi kuitenkin olla tehokas työkalu kokonaisvaltaisen terveyden ylläpitämiseen.

Tasapainoisesti eri elämänvaiheissa harrastettu liikunta luo vahvan perustan hyvinvoinnille. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää huomata, että liikunta ei ole vain kehon muokkaamista vaan kokonaisvaltainen työkalu, joka voi parantaa elämänlaatua monilla eri tavoilla.

Liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ei kannata aliarvioida. Päivittäinen annos liikuntaa tuo monipuolisia terveyshyötyjä niin keholle kuin mielellekin.

5 vinkkiä liikunnan lisäämiseen arkeen:

1. Valitse arjessa aktiivisempi vaihtoehto – esimerkiksi portaat hissin sijaan. Liitä arkiseen toimintaa liikkumista.
2. Etsi itsellesi sopiva ja kiinnostava liikuntamuoto, jotta treenimotivaatio säilyy.
3. Yhdistä sosiaaliset tapaamiset ja liikunta esimerkiksi hankkimalla kaverin kanssa yhteinen liikuntaharrastus.
4. Varmista, että liikuntavarusteet ja -välineet eivät ole este. Mukavat, kävelyyn sopivat kengät ovat hyvä alkupanostus.
5. Pyri saamaan vähintään 30 minuuttia liikuntaa joka päivä, tämä voi koostua lyhyemmistä osista arkista liikkumista.

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto