Crohnin tauti ja ruokavalio – huolehdi ravintoaineiden saannista

Crohnin tauti on krooninen eli pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus, joka voi esiintyä missä vain ruoansulatuskanavan alueella. Yleensä tauti esiintyy ohutsuolen loppuosassa, muualla ohutsuolen alueella tai paksusuolessa. Tulehdusta on suolessa laikuittain, ja se ilmenee suolen seinämän eri kerroksissa.

Tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD, inflammatory bowel disease) sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä. Yleisin IBD-sairaus on haavainen paksusuoli, joka vaivaa noin kahta kolmasosaa sairastuneista. Joka kolmannella puolestaan on Crohnin tauti, ja 10 %:lla oireita molemmista. IBD-sairaudet ovat yleisempiä länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, ja niiden yleisyys lisääntyy pohjoista kohden.

Crohnin tauti alkaa usein 20–30-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös lapsilla tai iäkkäillä. Crohnin taudin diagnoosin saa Suomessa noin 500 henkeä vuodessa; sairastuneissa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Diagnoosi perustuu oireenkuvan ohella tähystykseen ja koepaloihin. Tautia hoidetaan lääkkeillä, ja sen akuutissa vaiheessa myös ruokavaliomuutoksista voi olla apua oireiden hillitsemisessä.

Monivitamiini

Monipuolinen, vahva, lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.

Crohnin tauti oireilee aalloissa

Tulehduksellinen suolistosairaus on autoimmuunitauti, jonka tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat geneettiseen alttiuteen yhdistettynä ympäristö- ja ravintotekijät, psykososiaaliset tekijät, suolistobakteerit ja epänormaali immuunivaste suolistossa.

Elintavoista taudin puhkeamiselle altistaa erityisesti tupakointi. Ruokavalion osalta riskitekijöitä vaikuttavat olevan runsas lihan ja omega-6-rasvahappojen nauttimien sekä vähäinen kasvisten ja hedelmien määrä ruokavaliossa.

Crohnin taudin oireisiin kuuluvat:

  • vatsakivut, erityisesti oikealla puolella
  • pitkittynyt ripuli
  • kuumeilu
  • laihtuminen
  • tihentynyt ulostustarve
  • veriripuli
  • väsymys
  • pahoinvointi ja oksentaminen
  • haavaumat suupielissä ja/tai peräaukossa.

Lapsilla Crohnin tauti voi aiheuttaa kasvun ja kehityksen hidastumista. Taudille on tyypillistä rauhallisempien jaksojen eli remission ja aktiivivaiheen eli akuutin vaihtelu.

Crohnin taudin ensisijainen hoitomuoto on lääkitys. Joskus päädytään leikkaukseen, jossa tulehtunutta suolta poistetaan. Lääkehoitona voidaan käyttää taudinkuvan mukaisesti aminosalisyyttejä, antibiootteja, kortikosteroideja ja immunosuppressiivisia lääkkeitä.

Myös ravitsemuksella on merkitystä Crohnin taudin potilaille, sillä se auttaa estämään laihtumista, ehkäisemään vajaaravitsemusta ja ylläpitämään yleiskuntoa. Erityisesti taudin akuutissa vaiheessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei ruokavaliolla pahenna oireilua. Myös vitamiinien ja hivenaineiden saantiin tulee kiinnittää huomiota.

Katettu kahvipöytä
Akuutissa vaiheessa ruokahalu on usein heikko.

Ruokavalio taudin akuutissa vaiheessa

Crohnin taudin aktiivivaiheen aikana syöminen usein vähenee heikon ruokahalun ja oireilun vuoksi. Normaali ruokavalio voi pahentaa ripulia ja vatsakipuja, ja erityisesti jotkin ruoat voivat olla yhteydessä oireisiin ja pahentaa niitä. Reagointi ruoka-aineisiin on yksilöllistä, ja aktiivivaiheen ruokavalio kannattaakin aina suunnitella yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Myös aktiivivaiheessa olisi toipumisen kannalta hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Ruokavaliosta kannattaa karsia runsaskuituisia ja vaikeasti sulavia ruoka-aineita. Ylipäätään hiilihydraattien runsas saanti voi kiihdyttää suolen tulehdustilaa.

Vastaavasti akuuttivaiheessa voi suosia helposti sulavaa, esikäsiteltyä ja/tai nestemäistä ruokaa kuten keittoja. Juomista hyvin sopivia ovat suoloja ja sokereita sisältävät, melko laimeat juomat. Hiilihapollisia sekä kofeiini- ja alkoholipitoisia juomia kannattaa välttää. Apteekista saa täydennysruokavaliojuomia, joista voi olla apua taudin akuutissa vaiheessa.

Suositeltavia juomia ja ruokia:

  • laimea mehu, mehukeitto, liha- ja kasvisliemi sekä kivennäisvesi
  • helposti sulava ruoka ja
  • nestemäinen ruoka.

Vältettäviä juomia ja ruokia:

  • kahvi, tee ja muut kofeiinipitoiset juomat
  • alkoholi
  • kaasua muodostavat ruoka-aineet kuten pavut, linssit ja kaalit, sipuli, paprika
  • sokerialkoholit
  • tuoreet leivonnaiset ja
  • kuivatut hedelmät.

Suoliston täyslepoa pyritään aktiivivaiheessa välttämään, sillä suoleen tuleva ravinto ylläpitää suolinukan ja ruoansulatuksen toimintaa. Lisäksi ravinnosta saa ravintoaineita, jotka tukevat toipumista. Toisinaan on syytä noudattaa ruokavaliota, joka ehkäisee suolitukoksia. Tukoksia voi syntyä, kun tulehtuneelle alueelle muodostuu suolen parantuessa arpikudosta, joka ahtauttaa suolta. Tukoksia voi ehkäistä välttämällä karkeita leseitä, jyviä ja siemeniä ja pureskelemalla ruoan huolellisesti.

nainen ruokailee lasiterassilla
Remissiovaiheessa ruokavalio on hyvä pitää monipuolisena.

Ruokavalio taudin rauhallisessa vaiheessa

Kun Crohnin taudin aktiivivaihe väistyy, on hyvä jälleen kokeilla poisjätettyjä ruokia, jotta ruokavalio säilyy monipuolisena ja ravitsevana. Rauhallisessa vaiheessa eli remission aikana sairastuneet voivat usein syödä tavallista ruokaa.

Tutkimusten perusteella yksittäiset ruoka-aineet eivät laukaise aktiivista tulehdusvaihetta. Ehdottomia rajoituksia onkin harvoin, ja ne ovat yksilöllisiä. Useilla tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla esiintyy kuitenkin myös remission aikana toiminnallisia vatsavaivoja, jolloin rajoituksista voi olla apua.

Erityisesti toiminnallisten vatsavaivojen (IBS, irritable bowel syndrome) hoitoon kehitetystä FODMAP-ruokavaliosta voi olla apua myös IBD-potilaiden remissiovaiheen vatsavaivoihin. On hyvä muistaa, että FODMAP-ruokavalio ei hoida suolen tulehdusta, eikä ruokavalio korvaa lääkehoitoa. Lue lisää toiminnallisista vatsavaivoista ja FODMAP-ruokavaliosta.

Hyvät ruokailutottumukset ja elämäntavat edistävät myös tulehduksellista suolistosairautta sairastavan hyvinvointia. Näihin kuuluvat seuraavat ohjenuorat:

  • Syö rauhallisesti ja pureskele huolellisesti.
  • Syö pieniä annoksia säännöllisesti, 4–6 ateriaa päivässä.
  • Vältä napostelua aterioiden välillä, jotta suolisto saa levätä.
  • Juo 1–1,5 litraa vettä pitkin päivää.
  • Pukeudu vaatteisiin, jotka eivät kiristä.
  • Huolehdi levosta ja stressinhallinnasta.
  • Liiku päivittäin.
  • Vältä suolistobakteeritartuntaa, erityisesti turistiripulia.
  • Jos tupakoit, lopeta.

Turvaa ravintoaineiden saanti

Tulehduksellinen suolistosairaus kuten Crohnin tauti on haaste ravintoaineiden saannille sekä ravintoaineiden heikentyneen imeytymisen että lisääntyneen kulutuksen vuoksi. Vajaaravitsemuksen riski koskettaa kaikkia sairastuneita ja myös altistaa taudin pahenemisjaksoille. Riski aliravitsemukselle kasvaa etenkin, jos paino laskee aktiivivaiheessa yli 5 %.

Heikomman ravintoaineiden saannin taustalla vaikuttavat:

  • puutteellinen ruokavalio
  • lisääntynyt ripuli
  • lääkehoito erityisesti tiettyjen lääkeaineiden osalta
  • heikentynyt imeytyminen.

Tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa sairastuneilla. Hivenaineista osa toimii kehossa elektrolyytteinä, joita ripulin vuoksi menetetään normaalia enemmän. Lääkityksen osalta kortisonilääkitys lisää osteoporoosiriskiä ja kalsiumin tarvetta. Sulfasalatsiini puolestaan vähentää foolihapon imeytymistä ja metotreksaatti estää sen toimintaa.

Rasvaliukoisten A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytyminen voi heikentyä rasvojen imeytymishäiriön ja sappihappojen puutteen vuoksi. B12-vitamiini imeytyy ohutsuolen loppuosasta, joka on tyypillinen Crohnin taudissa tulehtuva alue. Myös ohutsuolen bakteerien liikakasvu voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta. Koska keho varastoi ja kierrättää B12-vitamiinia, kehittyy puutos sen osalta vähitellen.

kaksi koristeltua keittoannosta
Folaattia saa mm. vihreistä kasviksista.

Crohnin tautia sairastavan on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ravitsemukseen ja vitamiinien ja hivenaineiden saantiin. Tärkeitä ovat erityisesti D-vitamiini, folaatti/foolihappo, kalsium ja rauta. Tärkeitä ovat myös B12- ja B6-vitamiinit.

Puutokset ovat yleensä lieviä, mutta erityisesti jos syöminen on taudin aktiivivaiheessa heikkoa, kannattaa ravintolisiä harkita. Tarvittaessa käyttöön voi ottaa kalsium- ja D3-vitamiinilisän sekä monivitamiini- ja B12-vitamiinivalmisteen. Nykytiedon valossa normaalia korkeammista D-vitamiiniannoksista saattaa olla hyötyä IBD-potilaille.

  • D3-vitamiinia saa vitaminoiduista tuotteista, kalasta ja D3-vitamiinilisästä. Lisäksi iho muodostaa D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta.
  • Folaattia saa tummanvihreistä lehtivihanneksista ja vihreistä kasviksista, maksasta ja palkokasveista. Sen synteettinen muoto on foolihappo.
  • Kalsiumia saa esimerkiksi maitotuotteista, kalasta, kaalista ja tofusta sekä vitaminoiduista kasvimaidoista.
  • Rautaa puolestaan on lihassa, maksassa ja maidossa sekä kasvikunnan tuotteista esimerkiksi viljatuotteissa ja tietyissä kasviksissa. Kalsium heikentää ja C-vitamiini edistää raudan imeytymistä, mikä on hyvä huomioida aterioita koostettaessa.
  • B12-vitamiinin lähteitä ovat maksa, liha, kala ja kananmunat sekä maitovalmisteet.

Hyvä ravitsemustila tukee toipumista taudin aktiivivaiheessa, ja lisää tulehduksellista suolistosairautta sairastavan hyvinvointia ja jaksamista arjessa.

Lähteet:
Crohn ja Colitis
Duodecim Terveyskirjasto
Tervevatsa.fi
Reunapaikka.fi
Pronutritionist.fi, 1 ja 2

Monivitamiini

Monipuolinen, vahva, lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.