Ylävatsakipu liittyy usein dyspepsiaan

Dyspepsia, kansanomaisesti ylävatsavaivat tai ruoansulatusvaivat tuntuvat sananmukaisesti ylävatsassa.

Ne ovat varsin yleinen vaiva, aikuisista 20–40 prosenttia kärsii ylävatsavaivoista. Vaiva on yhtä yleinen sekä naisilla että miehillä.

Ylävatsavaivojen oireet vaihtelevat. Tyypillisiä dyspepsian oireita ovat:

• poikkeava täyden vatsan tunne aterian jälkeen ja myös aterian aikana
• ylävatsakipu
• ylävatsan turvotus
• röyhtäily
• polttelu
• pahoinvointi
• oksentelu

Milloin lääkäriin ylävatsavaivoissa?

Satunnaisesti ilmenevien ylävatsavaivojen vuoksi ei lähtökohtaisesti tarvitse mennä lääkärille. Jos oireet kuitenkin alkava vaivata päivittäin tai useita kertoja viikossa niin että arkielämä häiriintyy, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Samoin siinä tilanteessa, jos ylävatsavaivat ovat uusia ja alkavat äkillisesti. Erityisesti yli 55-vuotiaiden kannattaa olla tarkkana, sillä iäkkäämmillä henkilöillä oireiden syynä on useammin hoitoa vaativa sairaus.

Huolestuttavia oireita ovat myös:

• laihtuminen
• verioksennukset
• veriripuli
• tummat ulosteet
• toistuva oksentelu
• tunne ruoan tarttumisesta ruokatorveen
• kipua niellessä
• selkään säteilevä kipu

Lääkäri tutkii potilaan vatsan alueen ja tarkastelee yleistilan. Usein otetaan myös laboratoriokokeita.

Lääkärissä selvitetään muut sairaudet, käytössä olevat lääkkeet ja elintavat. Tarvittaessa tehdään ruokatorven tähystys eli gastroskopia.

Toiminnalliset syyt ylävatsavaivojen taustalla

Mistä ylävatsavaivat sitten johtuvat? Syitä on monia, ja usein ne jaetaan toiminnallisiin ja elimellisiin syihin.

Toiminnallisia ylävatsavaivat ovat silloin, kun niiden taustalta ei löydy mitään selkeää sairautta. Tällaisia on yli puolet kaikista dyspepsiatapauksista. Lohdullista on, että vaikka vaivat ovat ikäviä, ne eivät ole vaarallisia.

Toiminnallisten oireiden synnystä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Usein niihin kuitenkin liittyy mahalaukun tavallista hitaampi tyhjeneminen. Lisäksi on huomattu, että henkilöt, jotka kärsivät toiminnallisista ylävatsavaivoista, reagoivat muita herkemmin kivun tunteella mahalaukun ja suolen venymiselle.  Heillä ei kuitenkaan ole tavanomaista enempää suolistokaasuja.

Joissakin tapauksissa dyspepsian taustalta löytyy psyykkisiä syitä ja stressiä. Osalla ihmisistä aivojen ja suoliston yhteys on erityisen herkkä, jolloin esimerkiksi huolet aiheuttavat selkeitä suolistollisia oireita. Tällöin käytetään myös nimitystä stressivatsa.

Sairaudet dyspepsian aiheuttajana

Hieman alle puolet ylävatsavaivoista selittyy erilaisilla sairauksilla.

Refluksitaudissa ongelmana on närästys ja karvaan mahansisällön nousu suuhun. Refluksitaudille altistavat ylipaino, rasvainen ruoka, tupakointi, vähentynyt syljen eritys ja raskaus. Lääkkeettömänä hoitona on painon alentaminen ja vyötärönympäryksen pienentäminen.

Helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton. Se kuitenkin voi aiheuttaa ylävatsaongelmia ja raudanpuuteanemiaa. Suomessa vanhemmissa ikäluokissa, jotka viettivät lapsuutensa vähemmän hygieenisissä oloissa, yli puolella löytyy helikobakteeria. Alle 50-vuotiailla sitä on huomattavasti vähemmän ja lapsilla sekä nuorilla kaikista vähiten.

Hieman alle puolet ylävatsavaivoista selittyy erilaisilla sairauksilla.

Mahahaavassa vatsalaukun limakalvo on vaurioitunut. Tavallisimmin syynä ovat joko helikobakteerien aiheuttama tulehdus vatsan limakalvolla tai tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö.

Ruokatorven alaosan tulehdus on vaikean refluksitaudin yleisin lisäsairaus. Siinä ilmenee usein jatkuvampaa ylävatsan ja rintalastan takaista kipua.

Sappikivitaudissa kohtauksen tyypillinen oire on äkillisesti alkava kipu oikealla ylävatsalla tai keskivatsalla. Kipu voi säteillä hartiaan ja niskaan. Kipukohtaus kestää minuuteista tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua.

Laktoosi-intoleranssissa henkilöllä on maitosokerin imeytymishäiriö. Se tyypillisiä oireita ovat vatsan turvottelu, ilmavaivat, ripuli ja vatsakivut. Hoitona on laktoosin välttäminen joko pääosin tai kokonaan.

Keliakiassa tiettyjen viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja edelleen suolinukan vaurioitumisen. Sairauden oireita voivat olla pitkäaikainen ripuli ja löysät ulosteet, vatsakipu, turvotukset, ilmavaivat, ummetus ja suolen toiminnan vaihtelu. Hoitona on gluteeniton ruokavalio eli viljatuotteiden sisältämän gluteenin täydellinen välttely.

Joskus syy ei olekaan suolistossa, vaan sepelvaltimotauti aiheuttaa kipua ylävatsalla. Tällöin kipu tavallisesti ilmaantuu ruumiillisen rasituksen yhteydessä ja väistyy levon aikana.

Toiminnallisten ylävatsavaivojen hoito

Sairauksista johtuvien ylävatsavaivojen hoito perustuu sairauden hoitoon. Usein sairauden hoito ei kuitenkaan täysin poista ylävatsan ongelmia, joten myös niissä tapauksissa voi olla hyötyä samoista hoitokeinoista kuin toiminnallisen dyspepsian oireisiin.

Lääkehoitona käytetään yleisimmin haponestolääkkeitä, niin kutsuttuja protonipumpun estäjiä (PPI-lääkkeitä) ja myös H2-salpaajia (famotidiini, ranitidiini). Yleensä tällainen lääkehoito on lyhytaikaista.

Myös muut närästyslääkkeet, kuten antasidit ja limakalvon suoja-aineet, tuovat joillekin apua. Hyötyä on ollut myös kivun hoidossa käytetyistä masennuslääkkeistä.

Itsehoito ylävatsavaivojen avuksi

Koska toiminnallisten ylävatsavaivojen syitä ei yleensä saada selville, tarkkoja ohjeita vaivojen poistamiseen ei voida antaa. On kuitenkin useita kotikonsteja, joita kannattaa yrittää.

Omaa ruokavaliotaan kannattaa tarkkailla. Onko erityisiä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat erityisesti ylävatsan ongelmia?

Omaa ruokavaliotaan kannattaa tarkkailla.

FODMAP-ruokavaliossa vältellään huonosti sulavia hiilihydraatteja. Moni suolistovaivoista kärsivä on saanut avun siitä. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei FODMAP-ruokavaliossa vältellä kaikkia mahdollisia FODMAP-hiilihydraatteja, vaan vain niitä, joiden huomaa aiheuttavan itselleen vatsaongelmia.

Vatsan turvotukseen voi kokeilla avuksi muun muassa ruoka-annosten pienentämistä ja ruokailutilanteen rauhoittamista. Liikunnasta voi myös saada apua, sillä liikunnan myötä suolisto saa liikettä.

Särkylääkkeitä ja erityisesti tulehduskipulääkkeitä kannattaa vältellä, sillä ne ärsyttävät usein mahaa. Vatsalle turvallisin vaihtoehto on parasetamoli, joten tarvittaessa voi ottaa sitä tai olla käyttämättä kipulääkkeitä kokonaan. Tilanteen parantumista ei huomaa välttämättä heti, vaan muutos voi kestää viikonkin.

Stressaava elämäntilanne löytyy myös monen ihmisen ylävatsavaivojen taustalta. Kiireistä elämänrytmiä olisi hyvä päästä purkamaan, jotta vatsankin tilanne rauhoittuisi. Myös psykoterapiasta on ollut apua monelle toiminnallisten ylävatsavaivojen helpottamisessa.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Käyvän hoidon potilasversio