Stressivatsa vaivaa joka kymmenettä suomalaista

Reagoitko elämän tiukkoihin tilanteisiin vatsallasi? Jännittävä työtapaaminen saa ramppaamaan aamun vessassa tai tiukalle vedetty aikataulu pistää pinnan paukkumaan ja vatsan turpoamaan.

Kuulostaa siltä, että sinulla voi olla stressivatsa. Et tosiaankaan ole ongelmasi kanssa yksin. Arviolta yli puoli miljoonaa suomalaista kärsii samoin stressivatsasta.

Kyseessä ei ole virallinen diagnoosi, mutta ongelma tunnistetaan silti yleisesti. Stressimahan kanssa kipuilevien oireilu jaetaan usein kahteen alalajiin.

Osalla kyseessä on IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä. Siinä suolistosta ei löydy tulehdusta tai muita rakenteellisia syitä suolistovaivoille. Puhutaan myös toiminnallisesta suolistosairaudesta. Stressi pahentaa IBS:n oireita.

Toinen vaihtoehto voi olla herkkävatsaisuus. Sille on tyypillistä, että herkkävatsaisuus on hankaloittanut ihmisen elämää jo lapsuudesta saakka.

Suoli-aivoakselin hermosto on yhteydessä aivoihin eikä ole ihme, että stressi vaikuttaa sekä vatsan motoriikkaan että tuntoaistimukseen.

Ainoa Monivitamiini

Monipuolinen, vahva, lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.

Ainoa-tuotteet sopivat kaikkiin erityisruokavalioihin, allergisille sekä vegaaneille.

Stressivatsan oireet

Stressivatsan oireet tuntuvat pääasiassa vatsan alueella.

  • Vatsa tuntuu helposti täydeltä.
  • Vatsassa tuntuu kipua.
  • Mahaa kiusaa tukala tunne.
  • Vatsaa turvottaa.
  • Ilmavaivoja on kiusallisen usein ja ne ovat pahanhajuisia.
  • Suoliston toimintahäiriöt voivat vaihdella ripulista ummetukseen.
  • Vatsaa voi myös kouristella.

Silti stressivatsaan voi liittyä myös muita terveydellisiä oireita. Usein ne muistuttavat stressin oireita:

  • sydämentykytystä
  • rytmihäiriöitä
  • hikoilua
  • tihentynyttä virtsaamisen tarvetta
  • selkävaivoja
  • toistuvia flunssia

Myös päänsärky ja erilaiset iho-oireet voivat liittyä stressivatsaan. Ihossa voi esiintyä esimerkiksi finnejä, vilkastunutta talintuotantoa, punaisia läikkiä, kutinaa ja hilseilyä.

Joskus oireiden takana voi kuitenkin olla muutakin kuin stressivatsa. Lääkäriä on aiheellista konsultoida viimeistään silloin, jos oireiluun liittyy kuumetta tai laihtumista, ulosteessa on verta tai oireet pahenevat. Myös silloin, jos oireet alkavat äkillisesti yli 45-vuotiaana, kannattaa selvittää tilanne tarkemmin. Lääkäri varmistaa, ettei taustalla ole muita elimellisiä sairauksia.

Nainen nukkuu sängyssä.
Riittävä uni on tärkeää myös stressivatsan hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Mitä stressi on?

Stressivatsasta puhuessa on syytä käsitellä myös sitä, mitä tämä vaivoja aiheuttava stressi on.

Stressihän kuuluu jokaisen elämään ja se voi olla itsessään myös myönteinen asia. Väliaikaisena ja kohtuullisissa määrin se voi esimerkiksi lisätä tarkkaavaisuutta sekä suorituskykyä ja näin auttaa suoriutumaan kulloinkin työn alla olevista tehtävistä.

Liiallinen stressi kuitenkin sotkee elimistön palautumista ja voi johtaa uupumukseen. Stressi aiheuttaa meidän kehossamme useita elimellisiä muutoksia:

  • Vireystila kohoaa.
  • Syke nousee.
  • Verenpaine kohoaa.
  • Lihasjännitys lisääntyy.
  • Hengitys kiihtyy.

Pitkään jatkuessaan stressi aiheuttaakin kehollisia oireita:

  • painon tunnetta rinnassa
  • hengenahdistusta
  • rentoutuminen hankalaa
  • vatsa sekaisin
  • ongelmia unen kanssa

Stressivatsan rauhoittaminen – vinkkejä elintapoihin

Stressivatsan rauhoittamisessa tärkeintä olisi päästä irti stressistä. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Omia olosuhteitaan voi olla hankala muuttaa. Siksi stressiä voi pyrkiä lievittämään useilla pienillä mahdollisilla valinnoilla.

Yleisesti ottaen monet terveellisiksi tiedetyt elintavat auttavat myös stressistä kärsiviä. Stressivatsa pitää säännöllisistä elintavoista. Pidä huolta, että nukut tarpeeksi. Vaikka aikaa tuntuisi olevan liian vähän, älä nipistä sitä unesta.

Liikunta on myös hyväksi stressivatsalle. Muista, ettei liikunnan tarvitse olla rehkimistä. Lempeäkin liikkuminen tekee hyvää. Ajan mittaan ja kunnon kohotessa tahtia voi tiivistää.

Nainen syö salaattia.
Rauhoita ruokailu, stressivatsa kiittää.

Stressivatsan rauhoittaminen – vinkkejä ruokailuun

Moni stressivatsasta IBS:n vuoksi kärsivistä on saanut apua FODMAP-ruokavalion noudattamisesta. FODMAP-ruokavaliossa vältellään tiettyjä hiilihydraatteja, jotka sulavat huonosti suolistossa.

FODMAP-ruokavalion noudattamisessa on kuitenkin tärkeää, että vältellään vain selvästi ongelmia aiheuttavia ruoka-aineita. Monet mahdollisesti ongelmia aiheuttavat ruoka-aineet ovat ravintoarvoltaan hyviä ja terveellisiä. Siksi niitä ei kannata vältellä varmuuden vuoksi.

Lisäksi on tärkeää, ettei turhaan rajoitetusta ruokavaliosta tule osaltaan yksi stressin aiheuttaja. Se ruoka, jonka syö, kannattaa nautiskella rauhassa.

Stressivatsa hyötyy usein myös kahvin välttelemisestä. Lisäksi alkoholin käytössä on syytä pysyä kohtuudessa.

Vatsan toimintaan vaikuttavia lääkkeitä kannattaa käyttää hyvin harkiten ja lääkärin valvonnassa. Vahvat lääkkeet voivat sekoittaa vatsan toimintaa entisestään.

Mies hyppyyttää poikaa ilmaan.
Yhteinen höpsöttely tekee hyvää stressaantuneelle mielelle.

Stressivatsan rauhoittaminen – vinkkejä henkiseen hyvinvointiin

Stressimahan rauhoittamisessa rentoutuminen on tärkeässä roolissa. Kiireeseen ja huoleen voi jäädä helposti kiinni ja rauhoittuminen voi olla vaikeaa.

Oman rauhallisen ajan ottaminen itselleen olisi kuitenkin tärkeää. Moni saa apua henkisestä rauhoittumisesta tai esimerkiksi hengitysharjoituksista.

Voimia tuovien sosiaalisten suhteiden vaaliminen on osa henkisen hyvinvoinnin tukemista. On tärkeää puhua omista tunteistaan ja antautua höpsöttelemään.

Arjen tavoitteet on hyvä pitää realistisena. Tekemiselle kannattaa tehdä aikatauluja tai työjärjestyksiä. Näin kaaoksen tuntu hälvenee.

Kaikkinensa on hyvää tunnistaa itselle merkitykselliset asiat ja vaalia niitä.

Lähteet:
Suomen mielenterveys ry
Työterveyslaitos

Ainoa D3-vitamiini

Kasviperäinen ja aktiivinen D3-vitamiini, peräisin jäkälästä. Luuston ja koko kehon hyvinvointiin.