Tarvitsenko rautalisää raskausaikana?

Raskausaikana naisen keho on koetuksella. Elimistöllä on kaksi kehoa ylläpidettävänä. Ei siis ole ihme, että elimistössä kiertävä verimäärä kasvaa 40 prosentilla. Veriplasman määrä lisääntyy enemmän kuin punasolujen määrä, mikä aiheuttaa veren laimenemista.

Veren hemoglobiinipitoisuus laskee siis käytännössä jokaisella odottavalla äidillä. Siksi neuvolakäynneillä seurataan tarkkaan hemoglobiinin tasoa.

Raudan tunnetuin tehtävä on hapen kuljetus elimistössä. Transferriini kuljettaa raudan luuytimeen. Siellä raudasta valmistuu hemoglobiinia ja punasoluja. Hemoglobiini kuljettaa hengitysilmasta vereen tullutta happea keuhkoista kudoksiin ja soluhengityksen tuotoksena syntyvää hiilidioksidia kudoksista keuhkoihin uloshengitettäväksi.

Lisäksi raudan tehtäviä elimistössä ovat mm.

• olla mukana solunjakautumisprosessissa
• vaikuttaa vastustuskykyyn

Raskausajan anemia

Tavanomainen veren hemoglobiinin viitearvo naisilla on 117–155 grammaa litrassa. Lievästä raskausajan anemiasta on kysymys silloin, kun veren hemoglobiinipitoisuus on alle 110 grammaa litrassa.

Tällainen hemoglobiinin aleneminen on varsin tavallista, raskauden loppuvaiheessa siitä kärsii noin viidesosa odottajista. Lievästä anemiasta ei yleensä aiheudu ongelmia sikiölle.

Jos anemia pahenee ja hemoglobiiniarvo laskee alle 80 gramman/litra, tilanne on haitallinen äidille ja sikiölle. Anemia voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja hidastaa sikiön kasvua.

Hengenvaarallinen tilanne on silloin, jos hemoglobiini on alle 60 g/litra.

Raskausajan anemian oireet ja syyt

Raskausajan anemia on oireiltaan samanlainen kuin anemia muulloinkin. Raskausaikana on kuitenkin syytä huomata, että väsymyksen lisäksi anemia voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja vaikuttaa sikiön kasvuun.

Anemian oireita voivat olla:

• väsymys
• voimattomuus
• kalpeus
• päänsärky
• sydämen lyöntitiheyden lisääntyminen

Matalahko verenpaine vielä korostaa oireilua.

Anemian taustasyyt voivat olla monenlaiset. Rautaa voi saada liian vähän tai sen imeytyminen voi olla heikkoa esimerkiksi imeytymishäiriöiden, kuten keliakian, vuoksi.

Myös erittäin runsaat kuukautiset tai vaikka suoliston verenvuotoa aiheuttava suolistosairaus voi aiheuttaa anemiaa.

Lisäksi rauta imeytyy ihmisillä vaihtelevasti.

Rautalisä raskausajan anemian hoidoksi

Raskausajan alhaista hemoglobiinia hoidetaan rautahoitokokeilulla. Siinä 4–6 viikon aikana otetaan suun kautta rautaa 100–200 milligrammaa päivässä.

Rautalisä olisi hyvä ottaa aterioiden välissä, C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Kalsium puolestaan heikentää raudan imeytymistä, joten esimerkiksi maitotuotteita ei kannata ottaa yhtä aikaa raudan kanssa.

Jos hemoglobiini on ollut alle 110 g/l, tavoitteena on saada hemoglobiiniarvo nousemaan välille 110–120 g/l.

Rautahoitoa koetetaan myös siinä tilanteessa, jos hemoglobiiniarvo on alle 120 g/l ja odottava äiti kokee väsymystä ja voimattomuutta.

Jos suun kautta otettavasta rautahoidosta ei vaikuta olevan apua, voidaan odottajan tilannetta tutkia tarkemmin erikoissairaanhoidossa.

Vaikeassa anemiassa, jos odottaja ei voi syödä rautavalmisteita suun kautta tai imeytymisessä on ongelmia, rautaa voidaan antaa suonensisäisesti.

Rautalisää kaiken varalta?

Kannattaako raskaana olevan ottaa rautalisää kaiken varalta? Jos elimistössä ei ole todettu raudanpuutetta, odottaja ei kärsi väsymyksestä tai muista anemian oireista ja ruokavalio on monipuolinen, ei rautalisää välttämättä tarvita.

Toisaalta esimerkiksi suun kautta otetut rautalisät ovat keskimäärin hyvin siedettyjä ja edullisia. Siksi lisäraudasta ei ajatella olevan haittaakaan. Lisäksi odottajan rautavarastojen on hyvä olla kunnossa, jos synnytyksessä tapahtuu verenvuotoja. Myös vauva-ajan jaksamiselle äidin kunnossa olevat rautavarastot tarjoavat hyvän pohjan.

Rautaa saa myös ravinnosta. Sitä on erityisesti lihassa ja kalassa, missä rauta on elimistöön helpommin imeytyvässä muodossa hemirautana.

Kasvisten rauta imeytyy heikommin. Siksi sen imeytymisen edistämiseksi kannattaa yhtä aikaa syödä tai juoda jotakin C-vitamiinipitoista, sillä C-vitamiini edistää raudan imeytymistä.

Kasviperäisiä raudan lähteitä ovat:

• siemenet ja pähkinät
• pinaatti ja muut vihreät lehtikasvikset
• pavut ja linssit
• täysjyvävilja

Foolihappo ja B12-vitamiini myös tärkeitä

Joissakin tapauksessa raskausajan anemian taustalla voikin olla joko foolihapon tai B12-vitamiinin puute.

Foolihappolisää suositellaankin jo raskauden alkuaikoina. Foolihappoa saa parhaiten erilaisista tuoreista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysjyväviljasta.

Foolihapon puutteen taustalla voi olla

• hyvin yksipuolinen ruokavalio
• muun muassa suolistosairauksien lääkityksen käyttäminen

B12-vitamiinin puutosta voi puolestaan olla vegaaneilla tai pelkästään kasvisruokaa syövillä, sillä B12-vitamiinia saa vain eläinperäisistä tuotteista.

Lisäksi diagnosoimaton tai huonossa hoidossa oleva keliakia voi aiheuttaa anemiaa.

Ferritiinin mittausta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Varastoraudan merkityksestä hyvinvoinnille on käyty viime vuosina keskustelua. Varastoraudan eli ferritiinin säännönmukainen mittaus ei ole yleinen käytäntö äitiysneuvoloissa ympäri Suomen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on kuitenkin aloitettu ferritiinin määrittäminen odottavilta äideiltä. Uusi ohjeistus annettiin vuoden 2020 lopulla.

Erityisesti seurannassa ovat sellaiset äidit, joilla on riski raudanpuutteeseen:

• Synnytykset ovat olleet tiheässä, ja uusi raskaus on alkanut ennen kuin edellisestä synnytyksestä on kulunut vuosi.
• Odottavalla äidillä on ollut runsaat kuukautiset ennen raskautta.
• Odottajalla on todettu raudan imeytymishäiriö.
• Odottaja kärsii raudanpuutteesta kertovista oireista.

Jos synnytykset ja raskaudet ovat kovin tiheässä, elimistön rauta-arvot eivät välttämättä ehdi palautua kohdilleen.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Terveyskylän Naistalo
Yle