Paksusuoli on suoliston viimeinen osa

Paksusuoli on ruoansulatuselimistömme viimeinen osa. Se on selvästi lyhyempi ja paksumpi kuin sitä edeltävä ohutsuoli. Paksusuolen pituus on 1–1,5 metriä.

Kehossamme paksusuoli ikään kuin kehystää keskellä olevaa, mutkalla olevaa ohutsuolta. Paksusuolen sisäpuoli on limakalvoa ja rakenne on poimuinen.

Kolmesta osasta koostuvassa paksusuolessa on:

• umpisuoli
• varsinainen paksusuoli eli kooloni
• peräsuoli

Mitä paksusuolessa tapahtuu?

Paksusuoleen päätyy sulamaton osuus siitä ruoasta, jota olemme syöneet.

Jo suussa olevat syljen entsyymit ovat aloittaneet ruoan sulattamisen. Pureskeltu ruoka on mennyt mahalaukkuun ja siellä siitä on tullut ruokasulaa, joka jatkaa matkaansa ohutsuoleen.

Ohutsuolessa ruoan ravintoaineet imeytyvät ohutsuolen nukan kautta verenkiertoon ja sieltä elimistöön. Paksusuoleen päätyy sulamaton ruokamassa, keskimäärin noin 1,5 litraa vuorokaudessa. Tämä ruokamassa koostuu:

• sulamattomista kuiduista
• sulamattomista hiilihydraateista
• nesteestä

Paksusuolessa ruokamassa kulkeutuu eteenpäin suolen liikkeiden vaikutuksesta. Näitä liikkeitä säätelee autonominen eli vegetatiivinen hermosto.

Suoliston liikkeiden nopeudella on merkitystä. Jos liike on liian nopeaa, ruokamassan sisältämä neste ei ehdi imeytyä. Tästä seuraa ripuli tai vetinen uloste.

Jos liike on puolestaan liian hidasta, ruokamassasta tulee liian kuivaa ja ongelmaksi tulee ummetus.

Ruokamassan kulkuaika paksusuolen läpi vaihtelee suuresti. Vaihteluväli voi olla muutamista tunneista useisiin päiviin. Uloste varastoituu noin 20 senttimetrin mittaiseen peräsuoleen, josta se ulostetaan peräaukon kautta pois.

Paksusuolen mikrobisto

Paksusuolessa ihmisellä on mikrobisto, joka on ihmiskehon monimuotoisin, runsain ja aktiivisin. Mikrobisto muodostuu bakteereista, viruksista, erilaisista hiivalajeista ja mahdollisesti erilaisista alkueläimistä.

Paksusuolessa mikrobit pilkkovat liukenemattomia kuituja. Kuituja pilkkoessaan mikrobit tuottavat niistä vitamiineja, kuten B9-vitamiinia eli foolihappoa, B7-vitamiinia eli biotiinia ja K-vitamiinia. Ne tuottavat myös lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka muun muassa parantavat vastustuskykyä ja vaikuttavat elimistön energiatasapainoon.

Paksusuolen seinämän kautta verenkiertoon siirtyvät massassa oleva neste ja sen sisältämät vitamiinit, suolat, yksinkertaiset lyhyet ja keskipitkät rasvahapot, sokerit ja pienet proteiinit.

Myös immuunipuolustukselle suolistomikrobit ovat tärkeitä, sillä arvoilta jopa 70 prosenttia ihmisen vastustuskykyä ylläpitävistä immuunipuolustuksen soluista löytyy suolistosta.

Mikrobiston pohja muodostuu ihmiselle jo syntymässä ja ensimmäisen elinvuoden aikana. Vuoden iässä suolistobakteeristo alkaa vakiintua.

Tee hyvää paksusuolellesi

Paksusuolen liikkeisiin ihminen ei voi itse vaikuttaa, sillä sitä säätelee autonominen hermosto. Paksusuolen toimintaan voi kuitenkin vaikuttaa.

Esimerkiksi mikrobiston tervettä toimintaa voi tukea terveellisillä ruokavalinnoilla. Yksi tärkeimmistä suoliston hyvinvointia edistävistä ruoan ainesosista on kuitu. Sitä saa esimerkiksi täysjyväviljasta, palkokasveista, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista.

Sen sijaan lisäaineet, tyydyttyneet rasvat, suuret määrät sokeria ja keinotekoiset makeutusaineet voivat lisätä suolen tulehdusta ja hankaloittaa ruoansulatusta.

Ruoansulatukselle hyviä rasvoja saa:

• pähkinöistä
• siemenistä
• avokadosta
• rasvaisesta kalasta

Nestettä on hyvä juoda vuorokaudessa puolestatoista kahteen litraa. Tähän nesteytykseen sopivat esimerkiksi vesi tai yrttitee. Myös vesipitoiset hedelmät, vihannekset ja marjat, kuten vesimeloni, kurkku ja mansikat, ovat hyväksi suolistolle.

Liikunta tekee hyvää paksusuolelle, sillä se lisää suolen liikkuvuutta. Erityisen edullista se on ummetuksesta kärsiville. Liikunnan on myös osoitettu vähentävän tulehduksellisten paksusuolen sairauksien oireita.

Lisäksi stressin välttämisellä on merkitystä paksusuolen hyvinvoinnille. Stressi ja unen puute vaikeuttavat ruuansulatustoimintoja suoli-aivoyhteyden välityksellä. Ruuansulatuksessa muodostuvia kaasuja ja muita häiriöitä voi pyrkiä vähentämään syömällä rauhassa: ruokailussa keskitytään ruoan tuoksuun, makuun sekä koostumukseen ja poistetaan ärsykkeet ruokailutilanteesta.

Tutkimuksissa on todettu, että tällainen tietoinen syöminen voi parantaa ärtyvän paksusuolen oireyhtymästä kärsivien ruoansulatusongelmia ja suolisto-oireita.

Tähystys kertoo paksusuolen kunnosta

Paksusuolen kuntoa tutkitaan kolonoskopialla eli paksusuolen tähystyksellä. Siihen voidaan ryhtyä silloin, kun henkilöllä on ollut esimerkiksi:

• pitkittynyttä ripulia
• verisiä tai tummia ulosteita
• suolistosairaus
• aiemmin todettu suolistosairaus

Paksusuolen tähystys tehdään peräaukon kautta paksusuolta pitkin noin metrin mittaisen taipuisan tähystimen avulla. Paksusuolen tähystykseen valmistaudutaan tyhjentämällä suoli.

Tähystyksessä selvitetään, onko paksusuolessa esimerkiksi

• haavaumia
• tulehduksen aiheuttamia muutoksia
• divertikkeleitä tai polyyppeja
• syöpää

Tarvittaessa tähystyksessä otetaan löydöistä koepaloja. Samalla voidaan myös poistaa polyyppeja ja pieniä kasvaimia.

Paksusuolen sairaudet

Paksusuolessa voi olla monenlaisia sairauksia. Useat niistä löytyvät paksusuolen tähystyksessä.

Paksusuolen sairauksia ovat muun muassa:

• paksusuolen tulehdustaudit, joista yleisimpiä ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus
• toiminnallisia häiriöitä, kuten IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä
• paksusuolen syöpä
• polyypit eli limakalvopullistumat
• divertikkelit eli paksusuolen pullistumat
• umpisuolen tulehdus

Polyypit eli limakalvopullistumat eivät yleensä aiheuta oireita, vaan ne löytyvät tavallisesti paksusuolen tähystyksessä. Polyyppeja on yleisesti paksusuolessa ja iän myötä ne yleistyvät.

Jos tähystyksessä huomataan paksusuolessa limakalvopullistumia, ne tutkitaan mikroskooppisesti. Suurin osa polyypeista on hyvälaatuisia, mutta osa niistä on solurakenteeltaan sellaisia, että ne voivat myöhemmin muuttua syöväksi. Tällaisista polyypeista käytetään nimitystä adenooma.

Kookkaita adenoomia, joista löytyy epäilyttäviä piirteitä, seurataan uusintatähystyksessä. Adenooma voi muuttua syöväksi ajan mittaan.

Divertikkelit ovat paksusuolen seinämään muodostuneita pullistumia, jotka syntyvät suolen sisällä olevan paineen pullistaessa suolen heikkoa kohtaa ulospäin. Taipumus ummetukseen ja vähäkuituinen ruoka altistavat divertikkeleiden synnylle.

Suolistosyöpien esiintyvyys on viime vuosina kasvanut. Valtaosa tapauksista on yli 65-vuotiailla. Suolistosyöpä on alkuvaiheessa lähes oireeton. Kun oireita alkaa muodostua, niitä voivat olla:

• suolen toiminnan muutokset
• äkillisesti alkanut ripuli tai ummetus
• tunne, ettei suoli tyhjene kunnolla
• suolitukos

Suolistosyövän riskiä kasvattaa, jos ruokavalio sisältää paljon punaista lihaa ja eläinperäistä rasvaa mutta vain vähän kuitua. Liikunnan vaikutusta paksusuolisyövän syntyyn on tutkittu viime aikoina ja tutkimuksissa on käynyt ilmi, että liikunnan määrän kasvaessa riski sairastua paksusuolisyöpään pienenee.

Lähteet:
Satu Pekkala: Suolistomikrobit ja terveys, 2020
Pentti Huovinen: Parantavat bakteerit, 2021
Duodecim Terveyskirjasto