Kuinka monta lisäainetta ravintolisässäsi on?

Oletko tullut ajatelleeksi, millainen lista eri aineita käyttämäsi ravintolisän pakkauksesta löytyy? Erityisesti monivitamiinin tuoteselosteessa on pitkä lista tehoaineita – mutta yleensä paljon muutakin.

Ravintolisän ainesosaluettelo voi sisältää monta kymmentä ainesosaa. Vaikka teksti on suomen kieltä, on listassa niin paljon erilaisia termejä, että kuluttajan on helppo mennä pyörälle päästään.

Onko pitkä lista termejä hyvä vai huono asia? Riippuu termeistä. Lähtökohtaisesti Suomessa luotettavilta myyjiltä ostettuja ravintolisiä voi käyttää turvallisin mielin. Toisaalta mieleen voi herätä kysymys, ovatko kaikki lisäaineet kuitenkaan tarpeellisia.

Lisäaineiden selvittelyssä auttaa, kun tunnistat pakkausselosteesta aktiiviaineet, kuten vitamiinit ja hivenaineet. Usein nämä on lueteltu jo etukannessa ja löytyvät myös otsikoiden ”Annostus” tai ”Vuorokausiannos sisältää” alta.

Seuraavaksi etsi kappale nimeltä ”Ainesosat” ja pyri tunnistamaan sekä poissulkemaan tältä listalta aktiiviaineet. Tunnistamisessa voit hyödyntää tämän artikkelin listauksia.

Loput ainesosalistan aineista ovat ravintolisän lisäaineita. Melko haastavaa, mutta myös mielenkiintoista.

Miten ainesosat voi tunnistaa?

Ruokavirasto vaatii, että ravintolisien lisäaineet täytyy ilmoittaa ainesosaluettelossa käyttötarkoitusta osoittavalla ryhmänimellä, jota täydennetään lisäaineen omalla nimellä tai numerotunnuksella (E-koodi). Ne lisäaineet, jotka on valmistettu allergisoivista ja intoleranssia aiheuttavista aineista tai tuotteista, on E-koodien asemesta ilmoitettava oikealla nimellään.

Ongelmia kuluttajalle tuottaa se, ettei esimerkiksi tuttu D-vitamiini ole tuoteselosteessa D-vitamiinin nimellä, vaan se voi olla esimerkiksi kolekalsiferolia eli D3-vitamiinia tai ergokalsiferolia eli D2-vitamiinia.

Keräsimme listan, jonka avulla voi tunnistaa, millaisista nimikkeistä voi erottaa ravintolisän vitamiinit, hivenaineet ja lisäaineet toisistaan.

EU:n alueella on erikseen määritelty, mitä vitamiineja tai kivennäisaineita sisältäviä aineita ravintolisiin saa laittaa.

Komission asetus EU:n alueella sallituista vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävistä aineista, joita saa käyttää ravintolisien valmistuksessa, löytyy täältä.

Näistä tunnistat vitamiinit

Jo vitamiinien tunnistaminen tuoteselosteesta voi aiheuttaa haasteita. Listasimme alle sallitut vitamiiniaineet:

• A-vitamiini = retinoli, retinyylipalmitaatti, betakaroteeni, retinyyliasetaatti
• B1-vitamiini eli tiamiini = tiamiinimononitraatti, tiamiinihydrokloridi
• B2-vitamiini eli riboflaviini = riboflaviini, natriumriboflaviini-5′-fosfaatti
• B3-vitamiini eli niasiini = nikotiinihappo, nikotiiniamidi
• B5-vitamiini eli pantoteenihappo = kalsium-D-pantotenaatti, natrium-D-pantotenaatti, dekspantenoli
• B6-vitamiini = pyridoksiinihydrokloridi, pyridoksiini-5′-fosfaatti
• B7-vitamiini eli biotiini = D-biotiini
• B9-vitamiini  eli foolihappo = foolihappo (synteettinen), pteroyylimonoglutamiinihappo, / folaatti, L-metyylifolaatti
• B12-vitamiini = syaanikobalamiini, hydroksokobalamiini
• C-vitamiini = L-askorbiinihappo, natrium-L-askorbaatti, kalsium-L-askorbaatti, kalium-L-askorbaatti, L-askorbyyli-6-palmitaatti
• D-vitamiini = kolekalsiferoli (paremmin imeytyvä D3), ergokalsiferoli (D2)
• E-vitamiini = D-alfa-tokoferoli, DL-alfa-tokoferoli, D-alfa-tokoferyliasetaatti, DL-alfa-tokoferyliasetaatti, D-alfa-tokoferylihapon sukkinaatti
• K-vitamiini = fyllokinoni (fytomenadioni)

Kivennäisaineille on määritelty sallitut muodot

Elintarvikkeisiin eli myös ravintolisiin saa EU:n päätöksen mukaan lisätä seuraavat kivennäisaineet:

• Kalsium (mg)
• Magnesium (mg)
• Rauta (mg)
• Kupari (μg)
• Jodi (μg)
• Sinkki (mg)
• Mangaani (mg)
• Natrium (mg)
• Kalium (mg)
• Seleeni (μg)
• Kromi (μg)
• Molybdeeni (μg)
• Fluoridi (mg)
• Kloridi (mg)
• Fosfori (mg)
• Boori (mg)
• Pii (mg)

Näistä kivennäisaineista on olemassa erilaisia sallittuja muotoja, joista alla listattuna osa:

Kalium = trikaliumsitraatti, kaliumkloridi,

Kalsium = kalsiumkarbonaatti, kalsiumsitraattimalaatti, kalsiumbisglysinaatti

Kromi = kromikloridi

Magnesium = magnesiumsulfaatti, magnesiumoksidi, magnesiumhydroksidi, magnesiumlaktaatti

Rauta = ferro(II)sulfaatti, ferrofumaraatti, ferroglukonaatti, ferrokarbonaatti, ferrolaktaatti, ferroglukonaatti

Sinkki = sinkkiasetaatti, sinkkisitraatti, sinkkiglukonaatti, sinkkioksidi, sinkkioksidi

Kupari = kuparisulfaatti, kuparisitraatti

Seleeni = natriumseleniitti, natriumselenaatti

Jodi = kaliumjodidi, natriumjodidi

Mangaani = mangaanisulfaatti, mangaanisitraatti

Ravintolisän lisäaineiden määrä vaihtelee

Ravintolisässä on aina muutakin kuin vaikuttava aine eli vitamiinit ja kivennäisaineet. Jos vitamiinia tai hivenaineita on tuotteessa vain mikrogrammoja, täytyy mukana olla ainakin yksi täyteaine, jotta ravintolisä saadaan tehtyä oikeassa vahvuudessa.

Lisäaineet pitää ilmoittaa ravintolisän ainesosaluettelossa käyttötarkoitusta osoittavalla ryhmänimellä, jota täydennetään lisäaineen omalla nimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla.

Lisäaineiden käytöllä pyritään vaikuttamaan muun muassa niiden säilyvyyteen, makuun, väriin, rakenteeseen tai prosessoitavuuteen.

Löydät listan kaikista EU:n alueella sallituista lisäaineista tästä linkistä. Listaus alkaa pdf-tiedoston sivulta 29.

Lisäaineita tuotannon avuksi

Täyteaineet vaikuttavat ravintolisän tilavuuteen, mutta eivät vaikuta olennaisesti sen energia-arvoon. Täyteaineita ovat muun muassa:

• dikalsiumfosfaatti
• silloitettu natriumkarboksimetyyliselluloosa
• hydroksipropyyliselluloosa
• hydroksipropyylimetyyliselluloosa

Paakkuuntumisenestoaineet vähentävät elintarvikkeen yksittäisten hiukkasten taipumusta tarttua toisiinsa. Niitä voivat olla esimerkiksi:

• piidioksidi
• kaliumsilikaatti
• magnesiumoksidi
• fosfaatit
• karbonaatit, kuten magnesiumkarbonaatti
• silikaatit, kuten natriumalumiinisilikaatti
• natriumheksasyonoferraatti

Pintakäsittelyaineilla tuotteiden pintaan saadaan tavoiteltuja ominaisuuksia, jolloin ne eivät esimerkiksi tartu toisiinsa tai ovat pinnaltaan liukkaita. Yleisiä pintakäsittelyaineita ovat muun muassa:

• hydroksipropyylimetyyliselluloosa
• rasvahappojen magnesiumsuolat
• sellakka
• arabikumi
• talkki
• karnaubavaha

Lisäaineilla pidempää säilyvyyttä

Säilöntäaineet ovat aineita, jotka pidentävät elintarvikkeiden säilyvyyttä suojaamalla niitä mikro-organismien aiheuttamalta pilaantumiselta ja/tai patogeenisten mikro-organismien kasvulta.

Usein tavoitteena on saada ravintolisille vähintään 2–4 vuoden säilyvyys. Ravintolisien säilöntäaine voi olla esimerkiksi:

• natriumbentsoaatti
• kaliumsorbaatti

Astmaatikon kannattaa kuitenkin huomioida, että säilöntäaineina käytettävät rikkidioksidi ja sulfiitit (E 220-E 228) ovat astmaatikoille hankalia, koska ne voivat pahentaa kroonista astmaa.

Hapettumisenestoaineet pidentävät elintarvikkeiden eli myös ravintolisien säilyvyyttä suojaamalla niitä hapettumisen aiheuttamalta pilaantumiselta, esimerkiksi rasvan härskiintymiseltä tai värinmuutoksilta. Ravintolisistä voi löytyä muun muassa seuraavia hapettumisenestoaineita:

• kalsiumfosfaatit
• butyylihydroksitolueeni (BHT)
• natriumaskorbaatti
• tokoferoli
• alfatokoferoli

Lisäaineita houkuttelevampaan tuotteeseen

Kiillotusaineet ovat taas aineita, jotka elintarvikkeen ulkopintaan käytettyinä jättävät kiiltävän pinnan tai muodostavat suojakerroksen. Sellaisia ovat muun muassa:

• talkki
• kalsiumsilikaatti
• anioninen metakrylaattikopolymeeri

Makeutusaineita käytetään antamaan ravintolisiin makeaa makua. Makeutta tuovat esimerkiksi:

• sakkaroosi
• polyfruktoosi
• mannitoli
• sorbitoli
• ksylitoli
• sukraloosi

Väriaineista titaanidioksidi kiellettyjen listalle

Väriaineet ovat aineita, jotka lisäävät tai antavat uudelleen väriä elintarvikkeeseen.

• titaanidioksidi
• karmiini
• briljantinsininen
• sellakka

Viimeisiin tutkimustuloksiin perustuen 7.8.2022 lähtien titaanidioksidia sisältävien elintarvikkeiden markkinoille saattaminen on EU:n alueella kiellettyä. Tämä kielto koskee myös ravintolisiä.

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA toteaa päätöksen perusteluissa, että se ei voi poissulkea, ettei titaanidioksidilla voisi olla genotoksisia eli perimää vaurioittavia vaikutuksia elintarvikelisäaineena käytettynä.

Lisäksi väriaineena käytettävä karmiini (kokkiniili, karmiinihappo, E 120) voi aiheuttaa tälle herkistyneille nopeita allergiareaktioita, jopa anafylaktisia reaktioita.

Lisäaineet ja FODMAP-ruokavalio

Ravintolisien lisäaineilla on merkitystä muun muassa henkilöille, joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) tai tulehduksellinen suolistosairaus. Esimerkiksi IBS:stä kärsii tänä päivänä jo 10 prosenttia väestöstä. IBS:ään tarjotaan hoitona FODMAP-ruokavaliota.

FODMAP-ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa karsitaan tiettyjen imeytymättömien hiilihydraattien määrää. Ruokavalion nimi tulee sanoista fermentoituva, oligosakkaridi, disakkaridi, monosakkaridi ja polyoli.

Nämä ovat hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy kunnolla ja päätyvät paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat niistä energiaa fermentoitumalla eli käymällä. Monivitamiinien ainesosalistalta voi löytyä ainakin kuusi lisäainetta, jotka lukeutuvat FODMAP-yhdisteisiin ja pahentavat IBS-oireita:

• glyseroli
• polydekstroosi
• mannitoli
• inuliini
• sorbitoli
• ksylitoli

Lähteet:
Ruokavirasto
Ruokavirasto
Ravintolisiä koskeva EU-direktiivi
Asetus elintarvikelisäaineista