Lapsen maitoallergia – varmista kalsiumin saanti

Maitoallergia on vauvojen ja lasten yleisimpiä allergioita. Siitä kärsii noin 2–3 prosenttia pienistä lapsista. Maitoallergia ilmenee yleensä imeväisiässä.

Pienen maitoallergikon vanhempia huojentaa kuitenkin tieto, että yleensä kyseessä on ohi menevä ongelma. Kolmeen ikävuoteen mennessä maitoallergiaan sairastuneista oireettomia on jo 75 prosenttia.

Vaikka kyseessä on suurimmassa osassa tapauksista ohimenevä ilmiö, täytyy maitoallergiaa sairastavan lapsen kohdalla huomioida rajoitetun ruokavalion vaikutus kasvuun ja kehitykseen.

Maitotuotteet ovat suomalaisessa ruokavaliossa olleet perinteisesti merkittävä proteiinin, D-vitamiinin, kalsiumin ja B-vitamiinien lähde. Siksi maidotonta ruokavaliota noudattavien kohdalla täytyy huolehtia erityisesti kalsiumin, D-vitamiinin ja jodin riittävästä saannista.

Kalsium lapsille

Kalsium on erittäin tärkeä hivenaine kasvavalle lapselle. Se on mineraali, joka vaikuttaa elimistön kovakudoksiin. Näitä kovakudoksia ovat luusto ja hampaat, joiden kehittyminen on lapsuudessa ja nuoruudessa hyvin voimakasta.

Esimerkiksi hammaskiille kehittyy vielä puhkeamattomien, pysyvien hampaiden kruunuissa, kunnes lapsi on 6–7-vuotias. Myös lapsen luusto kehittyy kovaa vauhtia ensimmäisten elinvuosien aikana.

Siksi maitoallergisten lasten kohdalla täytyy erityisen tarkasti pitää huolta kalsiumin saannista, jos sitä ei tule ollenkaan maitotuotteista.

Lapsen kalsiumin tarve

Kalsiumin päivittäiselle saannille on määritelty iän mukaan määrittyvät saantisuositukset. Suurimmillaan kalsiumin tarve on voimakkaimmassa kasvuiässä 10–17-vuotiaana.

Kalsiumin päivittäiset saantisuositukset eri-ikäisenä ovat:

• 6–11 kuukautta: 540 mg
• 12–23 kuukautta: 600 mg
• 2–5 vuotta: 600 mg
• 6–9 vuotta: 700 mg
• 10–17 vuotta: 900 mg

Kalsiumin lisäksi tarvitaan D-vitamiinia, sillä se on välttämätöntä, jotta kalsium imeytyy elimistössä.

Alle kaksivuotiaille lapsille suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää ja yli kaksivuotiaille 7,5 mikrogramman D-vitamiinilisää.

Kalsiumin lähteet muusta kuin maidosta

Ravinnossa muita kuin maitoperäisiä kalsiumin lähteitä ovat muun muassa:

• seesaminsiemenet
• tofu
• halva
• chiansiemen
• pikkukalat, kuten sardiini, silakka ja muikku
• mantelit
• kuivattu mustaherukka- ja pihlajanmarjajauhe

Myös useisiin soija- ja kaurajuomiin sekä -tuotteisiin on lisätty kalsiumia. Tuoteselosteesta tämä lisäys kannattaa kuitenkin varmistaa, sillä kaikkiin tuotteisiin, erityisesti luomulaatuisiin, ei tätä lisäystä ole tehty.

Kalsiumia suositellaankin annettavaksi kalsiumlisänä kaikille yli kaksivuotiaille, jos heidän ruokavalionsa ei muuten sisällä riittävästi kalsiumia.

Suuren kalsiumtabletin ottaminen voi olla pienelle lapselle vaikeaa. Siksi kalsiumlisäksi kannattaa pienelle valita kalsiumia jauheena sisältävä kapseli. Sen voi avata helposti ja sekoittaa kalsiumin pienen lapsen ruokaan. Näin kalsiumin saanti on turvattu eikä kalsiumlisän syömisestä tule päivittäistä taistelua.

Kalsiumin tehtävät elimistössä

Kalsiumilla on elimistössä useita erilaisia tehtäviä. Se muun muassa:

• edistää normaalia veren hyytymistä
• edistää normaalia energiaa tuottavaa aineenvaihduntaa
• edistää normaalia lihasten toimintaa
• edistää ruoansulatusentsyymien normaalia toimintaa
• on osallisena solujen jakautumisessa ja erikoistumisessa
• vaikuttaa luuston ylläpitoon
• edistää normaalien hampaiden ylläpitoa
• on edellytys lasten luuston normaalille kasvulle ja kehittymiselle

Maitoallergikon kasvu ja kehitys

Huoli maitoallergisen lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä ei ole aiheeton. Tutkimuksissa on saatu vahvoja viitteitä siitä, että maitoallergiasta kärsivien lasten kasvu on heikompaa kuin muilla samanikäisillä. Usein paino on kevyempi, mutta myös pituuskasvu voi olla jäljessä muista samanikäisistä.

Kylläkään sitä, mikä heikomman kasvun aiheuttaa, ei osata vielä tarkasti kertoa. Osaltaan tutkimustuloksiin voi vaikuttaa se, että usein maitoallergiasta kärsivät lapset ovat myös atoopikkoja, jotka ovat tutkimusten mukaan myös usein terveitä ikätovereitaan kevyempiä.

Erityisesti pienimpien maitoallergikkojen riittävästä energiansaannista on tärkeää pitää huolta.

Siksi erityisesti pienimpien maitoallergikkojen riittävästä energiansaannista on myös tärkeää pitää huolta.

Viisasta onkin konsultoida ravitsemusterapeuttia ja tarkastella hänen kanssaan maitoallergiasta kärsivän lapsen ruokavaliota. Näin varmistetaan, että lapsi saa kasvunsa turvaamiseksi tarvittavat energian, vitamiinit ja hivenaineet. Muun muassa lapsen riittävä jodin saanti voidaan varmistaa ammattilaisen avulla.

Ruokavalion tarkastelu on erityisen tärkeää siinä tapauksessa, jos lapsella on myös muita allergioita tai hän syö muuten huonosti tai valikoiden.

Maitoallergian oireet vaihtelevat

Maitoallergiaa ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin. Maitoallergiassa allergisen reaktion aiheuttavat maidon proteiinit. Maitoallergian vaikeusaste voi vaihdella lieväoireisesta anafylaktisen shokin aiheuttavaan vakavaan maitoallergiaan.

Maitoallergian oireet vaihtelevat. Oirehtiminen voi alkaa joko heti maidon nauttimisen jälkeen tai vasta jonkin ajan kuluttua. Joskus maitoallergian diagnosointi kestää, sillä samanlaisia oireita voi esiintyä muidenkin ruoka-aineiden allergiassa.

Maitoallergian aiheuttamat suolisto-oireista oksentaminen tapahtuu heti maidon syömisen jälkeen, ripuli puolestaan ilmenee jonkin ajan kuluttua.

Iho-oireita voivat olla:

• nokkosrokko
• atooppinen ihottuma

Hengityselimistön oireet ilmenevät myös usein pian allergisoivan tuotteen syömisen jälkeen. Näitä oireita ovat:

• hengityksen vinkuminen
• nuha

Vaikeimmissa tapauksissa maitoallergia aiheuttaa heti maidon tai maitotuotteiden syömisen jälkeen anafylaksian, mikä on hengenvaarallinen tila.

Mitä vältellä ja mitä suosia?

Maitoa vältellessä on syytä tutkia tarkkaan ruokien tuoteselosteet. Allergisia reaktioita aiheuttavat ainesosat täytyy merkitä tuoteselosteisiin lihavoiduilla kirjaimilla. Maitoallergikolle vältettäviä ainesosia ovat:

• lehmänmaito
• vuohenmaito
• maitoproteiini
• hera
• heraproteiini
• kaseiini
• kaseinaatti
• laktalbumiini
• laktoglobuliini

Jos lehmänmaito ei sovi lapsen ruokavalioon, voi sitä korvata erilaisilla kasvipohjaisilla valmisteilla, kuten soija- tai kauramaidolla. Käytettävissä on myös aminohappoja ja lisäravinteita sisältäviä valmisteita.

On kuitenkin syytä huomata, ettei riisijuomaa suositella alle 6-vuotiaille ruokajuomaksi. Syynä on se, että riisi sisältää luontaisesti epäorgaanista arseenia, jonka liiallista saantia tällä ohjeistuksella estetään.

Lähteet:
Käypä hoito -suositus
Duodecim-aikakauskirja
Fineli-tietokanta