Kalsiumin puute altistaa luiden haurastumiselle

Melkein kaikki elimistömme kalsium sijaitsee luustossa, sillä kalsiumista yli 99 prosenttia on pakkautunut luihin. Kalsium eli kalkki tekee luuston ja hampaat lujiksi.

Silti myös jäljelle jäävälle alle prosentille on erittäin tärkeä rooli. Kalsium säätelee myös sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa, veren hyytymistä, hormoni- ja välittäjäaineiden vapautumista sekä monia entsyymireaktioita. Jos muun elimistön kalsiumista tulee puutetta, elimistö ottaa sitä luusta. Elimistön jokainen solu tarvitsee kalsiumia.

Kaikkiaan kehossamme, ja siis pääasiassa luustossamme, on noin kilon verran kalsiumia.

Runsas kalsiumin saanti on tärkeää lapsille ja kasvuikäisille, sillä se lisää heidän luumassaansa. Myös naisten on tärkeä huolehtia kalsiumin saannista, sillä se hidastaa luun haurastumista ennen vaihdevuosia, vaihdevuosien aikana ja myös vanhemmalla iällä.

Kalsiumin lähteet ravinnossa

Ravinnossa kalsiumia on eniten maitotuotteissa: maidossa, maitovalmisteissa ja juustossa. Aikuisen päivän kalsiumtarpeen saa täytettyä esimerkiksi 5–6 desilitralla nestemäistä maitovalmistetta ja 2–3 viipaleella juustoa.

Jos maitovalmisteita ei käytä ollenkaan, kannattaa valita kalsiumilla täydennettyjä kasvipohjaisia juomia tai mehuja. Luontaisesti kalsiumpitoisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi:

• tummanvihreät kasvikset
• pähkinät
• tofu
• soijarouhe
• kala
• tahini
• valkoiset pavut
• appelsiini
• mustaherukat

Kalsiumia saa myös ravintolisänä. Niitä kannattaa syödä useammassa erässä päivän mittaan ja aterian yhteydessä. On syytä kuitenkin muistaa ottaa kalsiumlisä eri aikaan rautalisän kanssa, sillä kalsium heikentää raudan imeytymistä.

Kalsiumin saantisuositus riippuu iästä

Kalsiumin tarve ja sen myötä saantisuositus riippuu iästä ja elämäntilanteesta:

• 6–11 kuukautta 540 mg/vrk
• 1–5 vuotta 600 mg/vrk
• 6–9 vuotta 700 mg/vrk
• 10–17 vuotta 900 mg/vrk
• aikuiset 800 mg/vrk
• raskaana olevat ja imettävät 900 mg/vrk

Elimistö säätelee tarkasti kalsiumin imeytymistä. Kun tarve on suurempi ja varastot ovat pienemmät, kalsiumia imeytyy enemmän kuin silloin, kun varastotilanne on hyvä ja tarve normaali.

Kalsiumin tarve ja imeytyminen vaihtelee

Kalsiumin tarve vaihtelee iän myötä. Pienen lapsen tarve on suhteellisen suuri verrattuna hänen kokoonsa. Kasvavat luut tarvitsevat paljon kalsiumia. Tässä auttaa se, että elimistö käyttää tehokkaasti hyväkseen ravinnossa olevan kalsiumin.

Suurimmillaan tarve on parhaassa kasvuiässä kymmenestä vuodesta teini-iän loppuun saakka. Silloin elimistö tarvitsee kaikista suurimman määrän kalsiumia. Hormonaalisten vaikutusten vuoksi tuossa iässä elimistö myös käyttää kalsiumin tehokkaimmin hyväkseen.

Aikuisen päivittäinen kalsiumintarve on 800 milligrammaa.

Aikuisiässä päivittäinen tarve asettuu 800 milligrammaan. Samalla kalsiumin imeytyminen heikkenee. Aikuisella vain noin 10–30 prosenttia ravinnon sisältämästä kalsiumista imeytyy elimistöön.

Raskauden ja imetyksen aikana äidin kalsiumintarve nousee jonkin verran. Tässäkin tapauksessa elimistö lisää kalsiumin imeytymistä suolistossa.

Imetyksen aikana rintamaitoon erittyy paljon kalsiumia, jonka elimistö ottaa aina luustosta. Kannattaakin pitää huolta, että ravinnossa on tarpeeksi kalsiumia sekä imetyksen aikana että sen jälkeen, jotta elimistö saa täytettyä imetyksessä syntyyn kalsiumvajeen.

D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymistä elimistössä. Sitä onkin lisätty useaan kalsiumvalmisteeseen.

Iäkkäillä kalsiumin tarve kasvaa

Iän myötä kalsiumia imeytyy yhä vähemmän. D-vitamiinin aktivoituminen munuaisissa heikkenee, samoin kalsiumin imeytyminen suolesta.

Kun kalsiumin saanti näin vähenee, elimistö ottaa puuttuvan kalsiumin luustosta lisäämällä lisäkilpirauhashormonin eritystä, mikä taas lisää luun huokoistumisen eli osteoporoosin riskiä.

Luun lujuus lisääntyy 30 ikävuoteen saakka. Koko elämämme ajan vanhaa luuta hajoaa ja uutta syntyy tilalle. Ensimmäiset vuosikymmenet uutta syntyy aiempaa enemmän, mutta vähitellen tilanne alkaa muuttua.

Luun lujuus lisääntyy 30 ikävuoteen saakka.

Osteoporoosi syntyy, kun luun mineraalimäärä vähentyy ja luun rakenne muuttuu. Tämä aiheuttaa luun lujuuden heikkenemistä. Sen myötä luu voi murtua aiempaa helpommin.

Osteoporoosi onkin monen iäkkään henkilön vaiva. Vaikka sitä esiintyy yleisemmin naisilla, myös miehet voivat sairastua osteoporoosiin.

Kalsium auttaa osteoporoosista johtuviin ongelmiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun iäkkäille on lisätty kalsiumin ja D-vitamiinin saantia, osteoporoosista johtuvien luunmurtumien määrä väheni.

Siksi yli 70-vuotiaille suositellaan kalsiumvalmisteen käyttöä.

Kalsiumin puute haurastuttaa luustoa

Jos kalsiumin määrä elimistössä alenee ja kalsiumin saanti on niukkaa, kalsiumia alkaa irrota luustosta elimistön muiden tärkeiden toimintojen turvaamiseksi.

Elimistö säätelee hyvin tarkasti veren kalsiumpitoisuutta. Hyperkalsemia eli kalsiumpitoisuuden nousu on lievänä yleinen aikuispotilailla. Sen yleisin syy on lisäkilpirauhasten liikatoiminta. Lievä hyperkalsemia oireilee harvoin, mutta sen oireita ovat väsymys, lihasheikkous ja psyykkiset oireet.

Hypokalsemia puolestaan tarkoittaa veren kalsiumpitoisuuden pienentymistä. Yleensä pienentyminen on vähäistä ja oireena voi olla raajojen pistelyä ja puutumista. Hypokalsemian tavallisimmat syyt ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta ja D-vitamiinin puute.

Kalsiumia ei saa ravinnosta liikaa

Kalsiumia ei voi saada liikaa ravinnosta, sillä ylimääräinen kalsium erittyy pois kehosta munuaisen kautta. Elimistö heikentää tai voimistaa kalsiumin imeytymistä suolistosta tarpeen mukaan.

Kalsiumin suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväpäiväannokseksi on määritelty aikuiselle 2500 mg/vrk. Kalsiumin liikasaanti ei ole myrkyllistä. Jos kuitenkin kalsiumin suuri saanti yhdistyy liialliseen fosfaattien ja D-vitamiinien saantiin, voi kalsiumfosfaatti saostua kudoksiin, kuten esimerkiksi munuaisiin ja aiheuttaa munuaiskiviä.

Siksi normaalin ruokavalion lisäksi ei kannata käyttää runsaasti kalsiumilla täydennettyjä ruokatuotteita ja lisäksi samaan aikaan kalsiumia lisäravinteena.

Jos on syytä epäillä, että kalsiumia saa joko liikaa tai liian vähän, asiasta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisten tai apteekin henkilökunnan kanssa. He osaavat neuvoa sopivan annostuksen kulloiseenkin tarpeeseen.

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto
Luustoliitto
Duodecim Terveyskirjasto