IBD-potilas – saatko ruokavaliostasi tarpeeksi ravintoaineita?

IBD eli tulehduksellinen suolistosairaus on yhä useammalla suomalaisella suolistoon liittyvien ongelmien taustalla. Tulehduksellisista suolistosairauksista yleisimpiä ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, josta käytetään myös nimitystä Colitis ulcerosa tai krooninen koliitti.

IBD:n esiintyvyys on lisääntynyt kaikissa länsimaissa viime vuosikymmenien aikana. Esiintyvyyden kasvaessa on tutkittu muun muassa sitä, vaikuttaako ruokavalio IBD:n syntymiseen tai sen aktiivivaiheen laukeamiseen.

Ei selkeitä kieltolistoja

Tämänhetkisen tiedon mukaan mikään yksittäinen ruoka-aine ei lisää riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tutkimusten mukaan myöskään laukaise sairaudenkuvaan tyypillisesti kuuluvaa aktiivista vaihetta.

IBD:tä sairastavien tilanne on yksilöllinen eikä tiettyä jokaiselle sopivaa ruokavaliota ole olemassa. Kokeilemalla ja omaa kehoa kuunnellen voi kuitenkin löytyä tiettyjä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat suolisto-oireita sekä muita ongelmia ja joiden välttämistä voi kokeilla.

Aktiivivaiheesta toipuminen on helpompaa, jos elimistöllä on käytössään tarvitsemansa ravinteet.

Jos tiettyjä ruoka-aineita välttelee ja varsinkin jos välteltäviä ruoka-aineita on useita, kannattaa keskustella omasta tilanteesta ravitsemusterapeutin kanssa. Esimerkiksi maitotuotteet ovat monelle tärkeä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde, joten nämä luustolle tärkeät ravinteet täytyy saada muualta, jos maitotuotteita ei ruokavaliossa ole.

IBD-potilaan onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomioita ruokavalioon. Monipuolinen ja terveellinen ruoka, josta saa kaikkia tarvitsemiaan vitamiineja ja hivenaineita, on välttämätön apu jaksamiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lisäksi aktiivivaiheesta toipuminen on helpompaa, jos elimistöllä on käytössään tarvitsemansa ravinteet.

Ravintoaineiden lisääntynyt tarve

Ravintoaineiden lisääntynyttä tarvetta aiheuttavat:

• heikentynyt imeytyminen
• lisääntynyt kulutus
• aktiivivaiheen ruokahaluttomuus
• aktiivivaiheen imeytymishäiriöt
• verenvuoto ja ripuli
• lääkehoito, joka lisää ravintoaineiden tarvetta
• osittainen suoliston poisto

Ravintoaineiden lisääntynyt tarve on yleisempää Crohnin taudissa kuin haavaisessa paksusuolentulehduksessa, koska ohutsuolella on merkittävä rooli ravintoaineiden imeytymisessä. Toisaalta suoliston sopeutumiskyky on yllättävän hyvä ja suolistoleikkausten jälkeenkin ravinteiden imeytyminen useimmiten onnistuu.

Jos oma ravintoaineiden saanti huolettaa, kannattaa asiasta keskustella ravitsemusterapeutin kanssa. Hän pystyy neuvomaan korvaavia tuotteita tai tapoja saada elintärkeitä vitamiineja ja ravintoaineita.

Rajoittavien ruokavalioiden aikana tai silloin, kun ruokavalio on muuten niukka ja yksipuolinen, monivitamiinivalmiste auttaa tukemaan elimistöä ja varmistamaan sen tarvitsemien vitamiinien ja hivenaineiden saannin.

D-vitamiini ja kalsium ovat tärkeitä luustolle

D-vitamiini ja kalsium ovat erittäin merkittävä yhdistelmä luuston hyvinvoinnille, vaikka D-vitamiini on tärkeää myös muun muassa vastustuskyvylle. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä. Varsinkin jos ruokavalioon ei kuulu maitotaloustuotteita, kannattaa niiden saannista huolehtia erityisen tarkasti.

IBD-potilaiden on tärkeää huolehtia kalsiumin ja D-vitamiinin saannista, sillä heillä on tavanomaista suurempi riski sairastua osteoporoosiin. Erityisesti D-vitamiinin ja kalsiumin tarve lisääntyy pitkän aktiivisen kauden tai pitkäaikaisen kortisonikuurin aikana. Siksi niiden aikana kannattaa käyttää kalsium- ja D-vitamiinilisää.

D-vitamiinia kannattaa käyttää myös syksystä kevääseen, sillä auringonvalo ei tuota silloin D-vitamiinia iholla.

Auringonvalon lisäksi luonnollisia D-vitamiinin lähteitä ovat:

• kala
• D-vitaminoidut maito- ja kasvimaitotuotteet
• D-vitaminoidut ravintorasvat

Rautaa menetetään verenvuodossa

Rauta on yksi niistä ravintoaineista, joiden kanssa IBD-potilailla on tyypillisesti ongelmia. Syynä ovat veriset ulosteet ja verenvuoto suolistosta.

Erityisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten, lihatuotteita välttelevien henkilöiden ja säännöllisesti verta luovuttavien henkilöiden kannattaa olla tarkkana rauta-arvojen suhteen.

Taustalla voi olla raudan riittämätön saanti, jos oireina ovat:

• väsymys
• heikkouden tunne
• fyysisen suorituskyvyn lasku

Eläinperäinen hemirauta, jota saa muun muassa punaisesta lihasta, maksasta ja verestä, imeytyy paremmin kuin kasvisperäinen non-hemirauta. Siksi rautaa sisältävien täysjyväviljan ja kasvisten kanssa kannattaa syödä C-vitamiinia, joka edistää raudan imeytymistä.

B12-vitamiini ja foolihappo

Muun muassa hermostolle välttämättömän B12-vitamiinin imeytyminen tapahtuu ohutsuolen loppuosassa. Siksi Crohnin tauti, jossa tulehdus on ohutsuolen loppuosassa, voi vaikuttaa B12-vitamiinin saantiin.

Huomattavaa on myös, että B12-vitamiinia saa luontaisesti vain eläinkunnan tuotteista. Niinpä vegaanit tarvitsevat aina B12-vitamiinia ravintolisänä ja myös kasvispainotteista ruokavaliota noudattavan kannattaa pitää erityistä huolta B12-vitamiinin saannistaan.

Toinen B-vitamiinien ryhmään kuuluva hivenaine on B9-vitamiini eli foolihappo. Sen riittämätön saanti voi liittyä joko IBD:hen liittyvään lääkitykseen tai eliminaatiodieettiin.

Foolihapon eli folaatin riittämätöntä saantia aiheuttavia lääkkeitä ovat:

• metotreksaatti, jota käytetään ylläpitolääkkeenä tai pahenemisvaiheen estohoidossa
• sulfasalatsiini, jolla lääkitään IBD:n niveloireita

Folaattia on runsaasti tuoreissa kasviksissa, joten esimerkiksi aktiivivaiheessa, jos suolisto ei kestä tuoreita kasviksia, voi folaatin saanti heikentyä.

Muut vitamiinit hivenaineet

Rasvaliukoiset A-, D-, E- ja K-vitamiinit voivat imeytyä tavanomaista heikommin, jos suolistossa on rasvojen imeytymishäiriö tai ongelmia sappihappojen kanssa.

Erityisesti silloin, jos ripulointi on jatkuvaa, voi usean mineraalin ja kivennäisaineen tarve kasvaa. Tällaisia ravinteita ovat fosfori, magnesium, natrium, kloridi, sinkki ja seleeni.

Ruokavalio IBD:n rauhallisessa vaiheessa

Tulehduksellisille suolistosairauksille on ominaista, että siinä on sekä rauhallisempia vaiheita, jolloin oireet ovat lieviä, ja aktiivisia vaiheita, jolloin oireet pahenevat.

Rauhallisessa vaiheessa voi lähtökohtaisesti syödä kaikenlaista, vaikkakin suoliston hyvinvoinnin edistämiseksi kannattaa välttää suuria määriä

• vahvasti prosessoitua lihaa
• sokeria

Myös tulehduksellisen suolistosairauden rauhallisessa vaiheessa voi tyypillisesti esiintyä toiminnallisia suolisto-oireita. Näitä voidaan usein ainakin vähentää soveltamalla omaa ruokavaliota ja välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita.

Joillekin Crohnin tautia tai haavaista paksusuolitulehdusta sairastaville on hyötyä FODMAP-ruokavaliosta, jossa vältellään tiettyjä huonosti sulavia hiilihydraatteja. Sitä noudattaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että tavoitteena ei ole vältellä kaikkia FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruokia vaan vain niitä, jotka aiheuttavat oireita.

Turhaan noudatetut ruokarajoitukset ja ruoka-aineiden välttämiset sekä rajoittavat ravinteiden saantia että lisäävät stressiä syömisestä. Ruokailun olisi kuitenkin tärkeää olla voimia ja iloa eikä ahdistusta tuottava asia.

Ruokavalio IBD:n aktiivisessa vaiheessa

Sairauden aktiivisessa vaiheessa elimistön proteiinin ja energiantarve kasvaa. Valitettavasti usein samaan aikaan ruokahalu heikkenee ja ruoka aiheuttaa enemmän suolisto-oireita. Tämä aiheuttaa usealle painonlaskua.

Crohnin taudin aktiivivaiheessa ohutsuolen vauriot lisääntyvät. Sen vuoksi myös imeytymishäiriöt lisääntyvät. Toisaalta verenvuoto ja ripuli lisäävät raudan, nesteiden ja mineraalien tarvetta.

Aktiivisessa vaiheessa olisi tärkeää pyrkiä syömään sitä ruokaa, mitä pystyy. Tällöin vältettävien ruokien listalle nousee huonosti sulavia ruokia, kuten tuoreet kasvikset ja täysjyväviljatuotteet. Sen sijaan paremmin voivat toimia:

• kypsennetyt kasvikset
• vaalea leipä, riisi ja pasta
• kaurapuuro ja kauravalmisteet
• sokerin, myös hedelmäsokerin, välttäminen

Koska kyseessä ovat muuten terveellisen ruokavalion merkittävät osat, kannattaa tuoreet kasvikset ja täysjyväviljatuotteet palauttaa ruokavalioon vähitellen heti kun tilanne sen sallii.

Aktiiviseen vaiheeseen kuuluu yleensä myös ripuli. Ripulin aikana elimistöstä poistuu tavallista enemmän nestettä ja suoloja. Nestettä tarvitaan tavanomaista enemmän, mutta se ei voi olla pelkästään vettä. Hyviä nesteitä ovat laimeat suolaa ja sokeria sisältävät nesteet:

• laimea mehu
• mehukeitto
• kivennäisvesi ilman hiilihappoja
• tee
• liha- tai kasvisliemi

Lähteet:
Terveyskylän vatsatalo
IBD ja muut suolistosairaudet ry
Reunapaikka