Ferritiini ja raudanpuute ilman anemiaa – Totista totta vai ohimenevä trendi?

Ferritiini on viime vuosina herättänyt kiivasta keskustelua. Kannattaako sitä määrittää, mitä määrityksen tulos kertoo ja mitä se ei kerro? Paljastaako ferritiinimääritys väsymyksen syyn?

Perusverenkuvassa mitataan aina hemoglobiini ja jos se on matala, kyseessä on oire nimeltä anemia. Hemoglobiinin viitearvot ovat miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l.

Anemian syy pyritään aina selvittämään. Anemialla on paljon erilaisia syitä, esimerkiksi sairaus tai B12-vitamiinin puute. Useimmiten kyseessä on kuitenkin raudanpuuteanemia, johon syödään rautavalmisteita.

Ferritiini on rautaa varastoon sitova proteiini, ja ferritiinimäärityksessä mitataan sen arvo verestä. Ferritiinimäärityksen hyödyllisyys ei ole aivan yksiselitteinen asia. Toisaalta alhainen ferritiinipitoisuus kertoo aina raudan puutteesta, mutta toisaalta ferritiinille ei ole virallisia viitearvoja ja sen korkea pitoisuus ei välttämättä sulje pois raudanpuutteen mahdollisuutta.

Yksityisillä lääkäriasemilla ferritiiniä mitataan jo laajalti. Näin tehdään osittain myös julkisella puolella, mutta virallisiin hoitosuosituksiin tai verenkuva-analyysipaketteihin sitä ei ole vielä saatu mahtumaan.

Kiivasta keskustelua ferritiinistä

Julkinen keskustelu on saanut kiivaitakin piirteitä. Ihmiset ovat kokeneet, että ferritiiniverikokeeseen ei pääse tai raudanpuutetta ilman anemiaa ei oteta vakavasti. Osa lääkärikunnasta on taasen pitänyt ferritiinikohua vain yhtenä muoti-ilmiönä, jossa kiireisen elämänrytmin aiheuttamaan väsymykseen haetaan helppoa ratkaisua yhdestä verikokeesta ja lääkkeestä.

Pientä helpotusta tilanteeseen saatiin viime vuonna 2019, kun Potilaan Lääkärilehti julkaisi aihetta linjaavan artikkelin.

Artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

• Pelkkää raudanpuutetta on hyödyllistä hoitaa, vaikka siihen ei liittyisikään anemiaa.
• Tutkimuksissa väsymysoire näytti vähenevän rautahoidolla, mutta fyysinen suorituskyky ei parantunut.
• Rautahoidolla pyritään estämään raudanpuutteen eteneminen tasolle, joka aiheuttaa anemian.
• Samalla selviää, vaikuttaako hoito mahdolliseen väsymysoireeseen.
• Rautahoito suun kautta on helppo, vaaraton ja halpa tapa hoitaa varastoraudan puutetta.
• Suun kautta rautaa ei voi kertyä liikaa, ellei potilas sairasta hemokromatoosia (perinnöllinen sairaus, jossa elimistöön kertyy tavallista enemmän rautaa) tai talassemiaa (perinnöllinen verisairaus, jossa rakenteellisesti normaalien hemoglobiiniketjujen määrä on vähentynyt).
• Suonensisäiseen rautahoitoon liittyy merkittäviä riskejä ja haittoja, joten sitä ei yleensä suositella terveiden henkilöiden raudanpuutteen korjaamiseen.

Artikkeli linjaa potilaiden tutkimisesta ja mittauksista näin:

• Raudanpuutetta ei voida arvioida pelkällä ferritiinimäärityksellä vaan kokonaisvaltaisesti eri mittareilla huomioiden myös oireet ja raudanpuutteelle altistavat tekijät.
• Ferritiini ei tulehdustiloissa paljasta taustalla mahdollisesti olevaa varastoraudan puutetta.
• Täydentävinä tutkimuksina voidaan käyttää plasman transferriinin rautakyllästeisyyttä, liukoisen transferriinireseptorin pitoisuutta ja CRP -määritystä, joilla raudanpuute voidaan osoittaa tulehdustiloissakin.

Rauta-atomien matkassa – Ferritiini varastoi, hemoglobiini kuljettaa happea

Pistäydytään tässä välissä rauta-atomien matkassa, niin ymmärrämme paremmin, mistä on kysymys. Saamme rautaa ravinnosta. Elimistö myös varastoi ja kierrättää rautaa uudelleen käytettäväksi. Ruokavalion parhaita raudan lähteitä ovat maksa, liha ja täysjyväviljavalmisteet.

Rauta imeytyy verenkiertoon ohutsuolen alusta. Rautaa imeytyy parhaiten silloin, kun rautavarastot ovat niukat. Rautavarastojen kasvaessa imeytyminen taas heikkenee. Raudan imeytymistä ja varastoitumista säätelee maksasta erittyvä hepsidiinihormoni.

Rautaa menetetään yleensä vain vähän esimerkiksi suolen ja ihon solujen hilseillessä, hikoiltaessa sekä vammojen ja verenvuotojen seurauksena. Tavallisesti raudan menetys ja imeytyminen ovat tasapainossa. Verenkierrossa rauta sitoutuu joko ferritiiniin tai transferriiniin. Ferritiini on raudan varastoproteiini. Transferriini toimii raudan kuljettajana elimistössä.

Rauta kulkee punasolun mukana keskimäärin 120 päivää.

Raudan tunnetuin tehtävä lienee hapen kuljetus elimistössä. Transferriini kuljettaa raudan luuytimeen, jossa siitä valmistetaan hemoglobiinia ja punasoluja. Hemoglobiini kuljettaa hengitysilmasta vereen tullutta happea keuhkoista kudoksiin ja vastavuoroisesti soluhengityksen tuotoksena syntyvää hiilidioksidia kudoksista keuhkoihin uloshengitettäväksi.

Rauta kulkee punasolun mukana keskimäärin 120 päivää, jonka jälkeen solut ikääntyvät ja ne hajotetaan pernassa ja maksassa. Punasolujen hajoamisen yhteydessä rauta vapautuu ja sitoutuu jälleen verenkierrossa transferriiniin ja ferritiiniin uudelleenkäytettäväksi tai varastoitavaksi.

Nerokas systeemi, mutta myös haavoittuva. Kun rautaa menetetään esimerkiksi runsaiden kuukautisten, suolistosairauden tai raskaan kestävyysurheilun myötä, aletaan ensin käyttää varastorautaa ja kun varastot tyhjenevät, alkaa myös hemoglobiini laskea. Lisäksi rautaa on elimistössä sitoutuneena myös entsyymeihin, joilla on elimistössä muita tärkeitä tehtäviä.

Raudanpuutteen oireet ja riskiryhmät

Missä vaiheessa raudanpuutteen oireet ilmaantuvat ja minkälaisia ne ovat? Kun rautaa menetetään enemmän kuin saadaan, elimistö turvaa ensisijaisesti punasolujen ja hemoglobiinin tuotannon. Näin ollen rautavarastot hupenevat ja rautaa tarvitsevat entsyymit saattavat menettää tehoaan.

Entsyymeillä on erilaisia tehtäviä, joten myös oireet voivat olla moninaisia, kuten ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu, hiusten oheneminen ja haurastuminen, hiustenlähtö, vaaleat ikenet, suun oireet ja nielemisvaikeudet. Raudanpuutteen tyypillisimpiä oireita ovat kuitenkin:

• heikotus
• väsymys
• kalpeus
• hengästyminen
• keskittymishäiriöt

Nämä korostuvat erityisesti silloin, kun raudanpuute etenee anemiaksi asti. Raudanpuutteen kaltaisia oireita voi ilmetä myös ilman varsinaista syytä, vaikka kuormittavan elämäntilanteen vuoksi, tai oireet voivat johtua jostain muusta sairaudesta, esimerkiksi kilpirauhasongelmista. Raudanpuute todennetaan aina verikokeilla ennen hoidon aloittamista.

Raudanpuutteelle altistavat mm. seuraavat tekijät:

• runsaat kuukautiset
• useat synnytykset
• raskaus
• pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys
• säännölliset verenluovutukset
• suolistosairaus (esim. keliakia tai haavainen paksusuolen tulehdus)
• runsaat verenvuodot esimerkiksi haavojen, onnettomuuksien, leikkausten, nenäverenvuodon tai peräpukamien vuoksi
• kestävyysurheilu

Ferritiinin mittaus ja viitearvot

Ferritiiniä mitataan kaikissa Suomen terveydenhuollon laboratorioissa. Joihinkin tarvitaan lääkärin lähete ja toisiin pääsee myös ilman lähetettä. Julkisin varoin ei ferritiinimittauksia Suomessa juurikaan vielä tehdä. Asia hoituu yleensä helposti muutamalla kymmenellä eurolla yksityisellä puolella, mutta pelkästä ferritiinituloksesta ei kuitenkaan ole kenellekään hyötyä. Ferritiinin mittaukseen tulisikin kytkeä aina täydentävät analyysit sekä lääkärin arvio asiakkaan kokonaistilanteesta.

Suomessa ei ole virallisia viitearvoja ferritiinille. Raudanpuutetta on syytä epäillä, jos ferritiiniarvo on alle 15–50 µg/l, potilaalla on tyypillisiä raudanpuutteen oireita ja hän kuuluu raudanpuutteen suhteen riskiryhmään.

Raudanpuutetta ei todettu ja edelleen väsyttää – Mitä nyt?

Väsymyksen taustalla voi olla muitakin sairauksia ja niitä voi yrittää lääkärin kanssa selvittää. Erittäin usein kyseessä on kuitenkin kuormittava elämäntilanne ja/tai ongelmat palautumisessa ja ruokavaliossa. Kun töissä tai opinnoissa on meneillään kuormittava jakso, kannattaa keventää esimerkiksi raskaan urheiluharrastuksen osalta. Panosta nukkumiseen ja lepoon. Syö terveellisesti ja monipuolisesti. Ruokavaliomuutokset raudan imeytymisen lisäämiseksi kannattaa aina, erityisesti jos olet riskiryhmässä.

• Lisää ravintoosi rautapitoisia ruokia.
• Voit myös täydentää ruokavaliotasi esimerkiksi vähän (<20 mg/vrk) rautaa sisältävällä monivitamiinivalmisteella.
• Älä juo maitoa rautapitoisen ruuan kanssa, sillä maidon sisältämä kalsium heikentää raudan imeytymistä.
• Älä juo kahvia, teetä tai kaakaota rautapitoisen ruuan päälle, sillä ne heikentävät raudan imeytymistä.
• Syö rautapitoisen ruuan kanssa runsaasti C-vitamiinia sisältäviä tuotteita (marjat, kasvikset, hedelmät), koska C-vitamiini lisää raudan imeytymistä.

Matala ferritiini ja raudanpuute todettu – Entä nyt?

Vielä on mutkia matkassa. Tarvitset pitkän kuurin vahvaa suun kautta otettavaa rautavalmistetta. Todennäköisesti kaikkia valmisteita markkinoidaan vatsaystävällisinä, mutta niiden siedettävyydessä voi silti olla suuriakin yksilöllisiä eroja. Yleisiä haittavaikutuksia ovat mahavaivat, ummetus, ripuli, oksentelu, pahoinvointi ja närästys.

• Valitse vahva rautavalmiste 100 mg/kapseli, joka on parhaiten imeytyvässä ferromuodossa (Fe2+).
• Testaa alkuun yksi kapseli vuorokaudessa ruokailun yhteydessä.
• Testaa seuraavaksi yksi kapseli vuorokaudessa tyhjään vatsaan ruokailujen välissä joka toinen päivä.
• Mikäli merkittäviä haittoja ei esiinny, siirry asteittain ottamaan kaksi kapselia vuorokaudessa tyhjään vatsaan joka päivä.
• Kokeile toista valmistetta, mikäli pahoja haittavaikutuksia esiintyy.
• Voit myös ottaa rautavalmisteen vain joka toinen päivä, jos haitat pysyvät näin paremmin hallinnassa.
• Sovi lääkärin kanssa kontrolliväli, esimerkiksi 3 kuukautta.
• Kuuri kestää usein pitkään 6-12 kk.
• Käy kuurin jälkeen uudestaan kontrollissa (esim. vuoden päästä).
• Hyödynnä myös ruuasta saatava rauta.

Tekstin on kirjoittanut Ainoa-tuotteiden tuotepäällikkö Mikko Karjalainen. Karjalainen on koulutukseltaan kemisti FM ja hänellä on 20 vuoden työkokemus lääke- ja terveysteollisuudesta. Mikko on työskennellyt mm. biologisten lääkkeiden, analytiikan, lääkinnällisten laitteiden ja ravintolisien parissa.

Lähteet:

Potilaan lääkärilehti
Terveyskirjasto
Mehiläinen