Elintarvikeväri lisätään esteettisistä syistä

Elintarvikevärit kuuluvat lisäaineisiin. Väriaineen tehtävänä on lisätä tai antaa uudelleen väriä elintarvikkeeseen. Niillä ei ole ravitsemuksellista merkitystä tai vaikutusta tuotteen säilyvyyteen, vaan tavoitteena on tehdä elintarvikkeesta miellyttävämmän ja houkuttelevamman värinen.

EU:n alueella hyväksyttyjä elintarvikevärejä on 41 kappaletta. Jokaiselle niistä on määritelty oma nimi ja niin kutsuttu E-koodi, jossa E-kirjaimen jälkeinen numerosarja toimii värin tunnisteena.

Lisäaineiden E-koodeista E100–E199 on varattu elintarvikeväreille.

Keinotekoisten väriaineiden sävy on yleensä vahvempi ja ne ovat sen vuoksi suositumpia. Toisaalta osa elintarvikeväreistä on peräisin suoraan luonnosta.

Tällaisia väriaineita ovat muun muassa:

  • E160a betakaroteeni, porkkanan väri
  • E160d lykopeeni, tomaatin väri
  • E163 antosyaani, mustikan väriaine
  • E140 klorofylli, lehtien vihreä

Ainoa Monivitamiini

Lisäaineeton ja vegaaninen monivitamiini, jossa huomioitu tämän päivän aktiivinen elämäntapa ja erityisruokavaliot. Monipuolinen ja vahva kattaus mm. B-vitamiineja, kasviperäistä ja aktiivista D3-vitamiinia, sinkkiä sekä jodia.

Ainoa-tuotteet sopivat kaikkiin erityisruokavalioihin, allergisille sekä vegaaneille.

Mitä väriaineet ovat?

Väriaineet ovat lisäaineita. Ne eivät ole vierasaineita, joita voivat olla esimerkiksi raskasmetallit tai ympäristömyrkkyjen sekä eläinlääkkeiden jäämät.

Elintarvikevärien käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti. Elintarvikkeissa käytettäviä lisäaineita valvoo Euroopassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Se selvittää lisäaineiden turvallisuuden ja myös hyväksyy niiden käytön.

Uusien väriaineiden käyttöönottoa edeltävät tarkat tutkimukset, joissa varmistetaan niiden turvallisuus.

Uusien väriaineiden käyttöönottoa edeltävät tarkat tutkimukset, joissa varmistetaan niiden turvallisuus. Turvallisuutta tutkitaan koe-eläimillä ja sitä arvioidaan myös kansainvälisissä riippumattomissa asiantuntijaryhmissä. Osalle väriaineista on määritelty turvallinen päiväannos. Tämän annoksen ylittäminen vaatii, että elintarviketta nautitaan erittäin suuria määriä.

Kuluttajan kannalta hämmentävää on kuitenkin, että osa EU:n alueella hyväksytyistä väriaineista on kielletty esimerkiksi USA:ssa ja päinvastoin.

Ovatko väriaineet vaarallisia?

Kysymys väriaineiden vaarallisuudesta on hiukan haasteellinen. Kuten edellä on mainittu, kaikki käyttöön hyväksytyt lisäaineet on tutkittu ja tarvittaessa niille on määritelty turvallinen päiväannos.

Silti julkisuudessa käydään myös keskustelua elintarvikevärien turvallisuudesta. Joidenkin väitteiden mukaan ne aiheuttavat jopa syöpää, mutta tätä yhteyttä ei ole tutkimuksissa todettu.

Joitakin yhteyksiä on kuitenkin löydetty. Astmaatikkolapset voivat reagoida virvoitusjuomien ja makeisten väriaineille.

Lisäksi tutkimusten perusteella on päätetty, että kuuden väriaineen kohdalla täytyy tuotteeseen merkitä ”Voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta.”

Tällainen varoitus täytyy merkitä, jos elintarvikkeessa on käytetty seuraavia väriaineita:

  • E102 Tartratsiini
  • E104 Kinoliinikeltainen
  • E110 Paraoranssi
  • E122 Atsorubiini, karmosiini
  • E124 Uuskokkiini
  • E129 Alluranpunainen AC
Erilaisia elintarvikevärejä, jotka ovat peräisin luonnosta.
Moni elintarvikeväri on peräisin luonnosta. Värejä saadaan esimerkiksi uuttamalla.

Atsovärit herättävät kysymyksiä

Atsovärit ovat synteettisesti valmistettuja väriaineita, joita käytetään elintarvikkeiden lisäksi muun muassa tekstiilien ja papereiden värjäämiseen.

Atsovärit olivat Suomessa pitkän aikaa kiellettyjä, koska niiden epäiltiin aiheuttavan yliherkkyyttä. Kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun, atsovärit sallittiin jälleen. Päätöstä perusteltiin sillä, että kaupankäynti olisi hankaloitunut, jos kielto olisi jäänyt voimaan.

Atsovärejä ovat:

  • E102 Tartratsiini
  • E110 Paraoranssi
  • E122 Atsorubiini, karmosiini
  • E123 Amarantti
  • E124 Uuskokkiini
  • E129 Alluranpunainen AC
  • E151 Briljanttimusta BN
  • E155 Ruskea HT
  • E180 Litolirubiini BK

Atsoväreistä E128 eli punainen 2G on ollut kielletty Suomessa vuodesta 2007 saakka.

Atsoväreistä on puhuttu paljon, mutta laajan vuonna 2001 toteutetun Cochrane-katsauksen mukaan hyvin harvoin esimerkiksi tartratsiinin välttelystä on hyötyä astmapotilaalle.

Atsovärien vaikutusta yliherkkyysnuhassa ja nokkosihottumassa on myös tutkittu, mutta tutkimuksissa ei saatu varmuutta, lisäävätkö ne oireilua.

Karmiinit, karmiinihappo ja kokkiniili

Koodista E120 tunnistettavat karmiinit, karmiinihappo ja kokkiniili ovat väriaineita, jotka aiheuttavat vahvimpia reaktioita allergisille.

On mahdollista, että etenkin isoina annoksina karmiinit voivat aiheuttaa astmaa ja äkillisiä allergisia reaktioita.

Väriaine on tummanpunainen. Sen lähteenä ovat hyönteiset, tarkalleen ottaen kilpikirvanaaraat. Väri uutetaan kuivatusta hyönteisestä.

Väriaineen ADI eli korkein hyväksytty päiväsaanti on 5mg/kg/vrk. Koodista E120 tunnistettavaa väriä voidaan käyttää muun muassa:

  • maustetussa sulatejuustossa
  • punaisissa hedelmäsäilykkeissä
  • hedelmänmakuisissa aamiaismuroissa
  • hilloissa
  • makkarassa
  • savustetussa kalassa
Kulhollinen karkkeja, joissa on käytetty elintarvikevärejä.
Karkeista löytyy yleensä useita elintarvikevärejä.

Allergiset reaktiot elintarvikeväreihin

Elintarvikevärien aiheuttamat allergiset reaktiot ovat harvinaisia ja yleensä lieviä. Oireisiin voi kuulua muun muassa:

  • ihon punoitusta
  • päänsärkyä
  • ihon kutinaa

Yleisesti ottaen juuri karmiinien (E120) tiedetään aiheuttavan pahimmat allergiset reaktiot. Epäilyttävien oireiden kohdalla on syytä tutkia tarkkaan nautittujen elintarvikkeiden tuoteseloste.

Allergisen kannattaa olla tarkkana tuoteselosteiden kanssa, sillä aina ei ole ilmeistä, että tuotteessa on käytetty väriaineita. Lisäksi käytetty väriaine voi olla jokin muu kuin tuotteen lopullinen väri.

Miten elintarvikevärejä voi vältellä?

Lähtökohtaisesti elintarvikevärejä kohtaan ei tarvitse tuntea pelkoa. Suomessa käytössä olevat elintarvikevärit on tutkittu tarkkaan, ennen kuin ne on saatu ottaa käyttöön. Jos väriaineista ei ole aiheutunut ongelmia, väriaineita ei tarvitse erityisesti vältellä.

Toisaalta on myös niin, etteivät väriaineet ole välttämättömiä elintarvikkeissa eivätkä ne vaikuta esimerkiksi tuotteen säilyvyyteen. Siksi väriaineiden välttelystäkään ei ole haittaa.

Eniten elintarvikevärejä käytetään vahvasti prosessoiduissa ruoissa. Usein erittäin kirkas värikin kertoo siitä, että tuotteessa on käytetty elintarvikevärejä.

Helpoiten elintarvikevärejä voi vältellä siten, että syö perusraaka-aineita ja niistä valmistettua ruokaa.

Helpoiten elintarvikevärejä voi vältellä siten, että syö perusraaka-aineita ja niistä valmistettua ruokaa. Sen sijaan vahvasti prosessoidut ruoat kannattaa jättää kaupan hyllylle.

Esimerkiksi erilaiset karkit, virvoitusjuomat ja ravintolisät sisältävät usein elintarvikevärejä. Tällaisten tuotteiden valmistajat ovat heränneet siihen, että useat kuluttajat haluavat vähentää lisäaineiden käyttöä.

Siksi valveutuneen kuluttajan kannattaa lukea tuoteselosteet ja pakkausten kyljet huolella. Laadukkaita ja lisäaineettomia tuotteita löytyy nykyisin erilaisista tuoteryhmistä.

Lähteet:
Ruokavirasto
Duodecim Terveyskirjasto
Healthline

Ainoa D3-vitamiini

Kasviperäinen ja aktiivinen D3-vitamiini, peräisin jäkälästä. Luuston ja koko kehon hyvinvointiin.