Raskaus - vitamiinit pitävät huolta äidin ja sikiön hyvinvoinnista

Raskauden aikana kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioon, sillä vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy silloin normaaliin verrattuna 15–50 prosenttia. Kehittyyhän äidin vatsassa kokonainen uusi ihminen, joka tarvitsee ravintoaineita kasvuunsa ja kehitykseensä.

Vitamiinien saanti pohjautuu terveelliseen ruokavalioon. Neuvolan ensikäynneillä onkin aiheellista tarkistaa odottajan ruokavalio – saako hän riittävästi ravintoaineita ja millainen ruokavalio on laadultaan. Odottajan ei tarvitse syödä kirjaimellisesti kahden edestä, mutta on viisasta tuplata ruokavalion terveellisyys.

Neuvolan ensikäynneillä on aiheellista tarkistaa odottajan ruokavalio.

Ruokavalion perustana ovat täysjyväviljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät. Kokonaisuutta täydentävät liha, kala ja maitovalmisteet. Suositeltavaa olisi, että kala-aterioita olisi viikossa vähintään kaksi. Lisäksi kasvimargariinien ja öljyjen käytetään kohtuullisesti.

Jo näillä perussuosituksilla pääsee pitkälle myös vitamiinien saannin suhteen. Kuitenkin joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden kohdalla voidaan tarvita myös ravintolisiä.

D-vitamiinin saantisuositus nousee raskauden aikana

D-vitamiinia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen. Raskaana olevien saantisuositus on Suomessa 10 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Suosituksena on käyttää D3-vitamiinimuotoa, sillä se on elimistölle luontainen D-vitamiinin muoto ja teholtaan parempi kuin D2-vitamiini.

Ravinnosta D-vitamiinia saa luontaisesti parhaiten kalasta. Suosi

• kasvatettua kirjolohta
• muikkua
• siikaa
• seitä

Haukea ei odottajalle suositella, sillä petokalana siihen on voinut kerääntyä paljon elohopeaa. Jos D-vitamiinia ottaa omega-3-kapseleissa, niiden käyttö kannattaa lopettaa viimeistään kuukausi ennen synnytystä. Omega-3-rasvahapot heikentävät verihiutaleiden toimintaa ja voivat lisätä vuotoriskiä.

D-vitamiinia saa myös D-vitaminoiduista maito- ja kasvimaitotuotteista. Eikä unohtaa pidä aurinkoa, tuota luonnollista D-vitamiininlähdettämme.

D-vitamiinin yliannostusta ei tarvitse pelätä. D-vitamiinia ei saa liikaa, vaikka sitä saisikin sekä ravinnosta, auringosta että ravintolisästä. Ennen raskautta moni on voinut syödä 50 tai 100 mikrogramman päiväannoksia D-vitamiinia. Tämä ei ole ongelma, mutta vitamiinilisä kannattaa pudottaa suositusten mukaiselle tasolle, jollei lääkäri toisin määrää.

Foolihappoa kannattaa ottaa jo ennen raskautta

B9-vitamiini eli folaatti pienentää keskenmenon riskiä ja sitä tarvitaan elimistössä muun muassa solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Erityisen tärkeää se on siksi, koska folaatti vähentää riskiä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriölle. Folaatin puutos on yhdistetty myös raskauskomplikaatioihin ja vauvan pieneen syntymäpainoon.

Folaatti on B9-vitamiinin ravinnossa esiintyvä muoto, foolihappo puolestaan on sen vitamiinivalmisteissa oleva muoto. Folaattia on eniten:

• tuoreissa marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa
• kokojyväviljassa

Foolihapon tarve on 0,5 milligrammaa päivässä. Suositus onkin, että jokainen raskautta suunnitteleva käyttäisi 0,4 milligramman foolihappolisää monipuolisen ruokavalion lisänä jo muutaman kuukauden ajan ennen raskauden alkua. Foolihappolisän käyttöä suositellaan 12. raskausviikkoon saakka.

Jotta elimistö pystyy hyödyntämään saamansa folaatin tai foolihapon, se tarvitsee myös tarpeeksi B12-vitamiinia. Monipuolista sekaruokavaliota noudattavilla tämä tulee luontaisesti ravinnon mukana, mutta vegaanien täytyy ottaa tämä luontaisesti eläinperäinen vitamiini lisäravinteena.

Ei liikaa A-vitamiinia raskauden aikana

A-vitamiinia tarvitaan kyllä myös raskauden aikana, mutta ylisuuret annokset voivat olla riski sikiölle: ne voivat vaurioittaa kehittyvää sikiötä ja aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia.

Normaalista suomalaisesta ruokavaliosta saa yleensä riittävän määrän A-vitamiinia, joten A-vitamiinilisälle ei ole raskausaikana tarvetta.

Suositus on, että raskaana oleva saa ravinnostaan vuorokaudessa 800 mikrogrammaa A-vitamiinia. Sikiölle vaaralliset ylisuuret annokset ovat yli 7500 mikrogrammaa vuorokaudessa ja ne voivat lisätä riskiä hermoston, luuston ja sydämen epämuodostumille.

Normaalista suomalaisesta ruokavaliosta saa yleensä riittävän määrän A-vitamiinia.

Tavalliset suomalaiset monivitamiinivalmisteet eivät sisällä A-vitamiinia niin suuria määriä, että se lisäisi vaurioiden riskiä.

Ravinnossa A-vitamiinia on eniten naudan, sian ja broilerin maksassa. Niissä on myös raskasmetalleja. Siksi maksaruokia ei suositella esimerkiksi pääateriaksi, pienen annoksen esimerkiksi maksamakkaraa voi kuitenkin syödä.

Moni tarvitsee rautalisää raskauden aikana

Elimistön raudantarve kasvaa, kun verimäärä raskauden myötä lisääntyy. Rauta on välttämätöntä sikiön kehitykselle. Jos sitä ei ole äidin elimistössä tarpeeksi, elimistö asettaa sikiön etusijalle ja äidin rautavarastot tyhjenevät, mistä seuraa väsymystä ja anemiaa.

Ravinnossa rautaa saa lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta, erityisesti ruisleivästä. Tavallisella ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskauden aikaisesta raudantarpeesta, puolet on saatava äidin rautavarastoista tai rautalisästä.

Kolmasosalla odottavista äideistä rautavarastot ovat selvästi alhaiset ja rautalääkitys on aiheellinen. Rautalääkitys aloitetaan, jos hemoglobiini on alhainen eli alle 110 g/l alkuraskaudessa. Rautalisän voi yksilöllisesti harkita annettavaksi, vaikka hemoglobiiniarvo olisi korkeampikin.

C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, joten sitä kannattaa syödä samaan aikaan. Kalsium puolestaan heikentää raudan imeytymistä, joten mahdollinen kalsiumlisä kannattaa syödä eri aterian yhteydessä hivenaineiden imeytymisen edistämiseksi. Myös tee, kahvi ja maitotuotteet estävät raudan imeytymistä.

Vegaanista ruokavaliota noudattavien on erityisen tärkeää huolehtia raudan saannista, sillä kasviperäinen rauta imeytyy hieman heikommin.

Kalsiumin tarve kasvaa raskauden aikana

Kalsiumin tarve kasvaa hieman raskauden aikana. Sitä tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen. Äidin elimistön kannalta on tärkeää pitää huolta kalsiumin saannista. Jos elimistössä on raskauden aikana liian niukasti kalsiumia, sikiö voi ottaa tarvitsemansa kalsiumin äidin luustosta.

Vuorokautinen kalsiumin tarve on 900 milligrammaa. Se täyttyy 6 desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita ja 2-3 viipaleesta juustoa tai noin 100 grammasta kovaa vähärasvaista juustoa.

Kalsiumlisä voi olla tarpeen vegaaneille ja laktoosi-intoleranssista kärsiville. Jos kalsium nautitaan pelkästään ravintolisänä, sen vuorokautinen tarve on 1000 milligrammaa.

Jodia saa luontaisesti eläinkunnan tuotteista

Jodi on tärkeä hivenaine sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta. Riittämätön jodin saanti voi vaikuttaa haitallisesti myös sikiön älylliseen kehitykseen.

Jodin saantisuositus raskauden aikana on 175 mikrogrammaa vuorokaudessa. Sitä on lisätty useaan ruokasuolaan, minkä lisäksi sitä on monissa raskausajan monivitamiinivalmisteissa.

Luontaisesti jodia on eläinkunnan tuotteissa: lihassa, kalassa, kananmunassa ja maitotuotteissa. Siksi vegaanista ruokavaliota noudattavien on tärkeätä saada jodia lisäravinteesta.

Raskausajan pahoinvointi voi helpottua B6-vitamiinilla              

Hankalasta raskausajan pahoinvoinnista kärsivien kannattaa keskustella neuvolassa, miten tarvittavien vitamiinien ja hivenaineiden saannin voi raskauden aikana varmistaa. Joissakin tapauksissa pahoinvoinnin hoitona on käytetty B6-vitamiinia.

Esimerkiksi rautalisän käyttö alkuraskaudessa ei lisää sikiövaurion vaaraa, mutta se voi lisätä mahdollista alkuraskauden pahoinvointia.

Lohdullista on, että oksentelu tai voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaaranna raskauden ennustetta eikä vaurioita sikiötä.

Lähteet:

HUS
THL
Duodecim Terveyskirjasto