Kokonaisvaltainen hyvinvointi - tasapainottelua ja pieniä valintoja

Hyvinvointia voi kuvata yksilölliseksi kokemukseksi elämän mielekkyydestä; siihen liittyvät elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään sellaisena, kuin se on. Hyvinvointi on kokonaisuus, jota rakentavat useat toisistaan riippuvaiset tekijät kuten lepo, liikunta ja ravinto sekä mielen hyvinvointi.

Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Hyvinvoinnin eri osasten välillä on oltava riittävä tasapaino, jotta on mahdollista kokea voivansa kokonaisvaltaisesti hyvin. Toisinaan jokin tietty osa-alue vie liikaa huomiota tai nakertaa hyvinvointia. Tällöin on vaarana, että myös muut hyvinvoinnin osatekijät alkavat pettää. Hyvä esimerkki tästä on uni. Univaje vaikuttaa nopeasti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin ja vie voimia ylläpitää niitä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi jaotellaan usein vähintään kahteen, kehon ja mielen hyvinvointiin. Myös muunlaisia jakoja on esitetty, mutta usein niissä toistuvat jollain lailla seuraavat käsitteet:

• fyysinen/kehon hyvinvointi
• henkinen hyvinvointi
• mielen hyvinvointi
• sosiaalinen hyvinvointi

Hyvinvoinnistaan voi huolehtia tekemällä sitä tukevia valintoja ja rakentamalla omilla valinnoillaan elämäänsä mielekkääksi. Jotta oma toiminta on aidosti hyvinvointia tukevaa, on olennaista tutustua itseensä ja keskittyä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa

Kehon ja mielen hyvinvointi vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Yhteistä molemmille on yhteys itseen: tunnenko, miten kehoni reagoi esimerkiksi liikuntaan ja ravintoon ja huomaanko, miten stressi tai uskomukseni – niin myönteiset kuin kielteiset – vaikuttavat ajatteluuni. Vaikutukset kulkevat kehosta mieleen ja mielestä kehoon: yksipuolinen ruokavalio vaikuttaa suoliston mikrobiston ohella mielen hyvinvointiin ja yksinäisyys paitsi nakertaa mieltä myös lisää mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä. Omaa hyvinvointiaan onkin hyvä tarkastella kokonaisuutena.

Fyysisen hyvinvoinnin perustan luovat uni, ravinto ja liikunta.

Fyysisen hyvinvoinnin kulmakivet ovat uni, ravinto ja liikunta. Henkistä hyvinvointia tukevat mm. itsetuntemus, merkityksellisyyden tunne ja tapa suhtautua asioihin, ihmisiin ja olosuhteisiin.

Lisäksi mielen hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi:

• elämänhistoria ja traumat
• perhesuhteet ja muut sosiaaliset suhteet
• ajatukset ja tunteet
• uskomukset ja unelmat
• motivaatio ja oppiminen
• kuormitus ja stressi
• luovuus ja innovatiivisuus.

Muutos kehon tai mielen hyvinvointiin liittyvissä tottumuksissa vaatii aikaa ja vaivannäköä. Samalla omat valinnat ovat merkittävä keino luoda itselleen parempaa elämää ja suorituskykyä, joten niiden muokkaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Avuksi muutoksessa tulee tavoitteiden asettaminen: realistiset ja positiivisesti muotoillut tavoitteet, jotka kytkeytyvät omiin arvoihin, vievät eteenpäin todennäköisemmin kuin ulkopuolelta tulevat paineet suorittaa elämäänsä tietyllä tapaa.

Huolehdi palautumisesta

Hyvinvoinnin peruskivi luodaan huolehtimalla kuormituksen ja palautumisen tasapainosta. Kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi työ, liikunnasta johtuva rasitus, elämäntilanne tai siinä tapahtuneet muutokset. Palautuminen on olennaisen tärkeää niin fyysisen kuin henkisen kuormituksen jälkeen. Palautumisen keinoihin lukeutuvat:

• riittävä uni ja hyvä unirytmi
• työn tai opiskelun tauottaminen
• kyky irrottaa ajatukset töistä tai muusta mielessä pyörivästä asiasta
• stressinhallintakeinot kuten mindfulness
• mielekäs tekeminen kuten kevyt liikunta tai harrastukset
• rentoutuminen ja mitään tekemättömyys

Uni on hyvinvoinnin perusedellytys, joka vaikuttaa kaikkiin muihin osa-alueisiin. Riittävä ja laadukas uni vaikuttaa siihen, jaksammeko liikkua, työskennellä, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tehdä hyviä valintoja. Unen ohella muut palautumisen tavat ja stressinhallintakeinot vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme ja siihen, kuinka kuormittavaksi arkemme koemme. Viime aikoina on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota mm. työuupumustapausten lisääntyvään määrään ja siihen, miten aivojen hyvinvoinnista voisi huolehtia tietotyössä.

Fyysinen hyvinvointi syntyy arkisista valinnoista

Fyysistä hyvinvointiaan voi edistää kiinnittämällä huomiota levon ohella liikuntaan ja ravintoon. Liikunnan muodoksi kannattaa valita itselle sopiva ja liikuntaa harrastaa kehoa kuunnellen. Myös päivän mittaan kertyvästä liikkeestä ja hyötyliikunnasta on selvää hyötyä verrattuna liikkumattomuuteen, joten pienilläkin valinnoilla on merkitystä. Hikiliikunnalla ja voimaharjoittelulla on oma roolinsa kehon hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpidossa, ja niitä kannattaa sisällyttää arkeensa kokonaiskuormituksen huomioiden.

Pienilläkin valinnoilla on merkitystä.

Ravinto vaikuttaa vireystasoon, unenlaatuun ja kehoon monella tapaa. Hyvinvointia tukeva ravinto noudattaa riittävissä määrin ravintosuosituksia ja niissä mainittuja ruokavalintoja, lautasmallia ja ateriarytmiä, henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Energiansaannin voi sopeuttaa kulutukseen ja ruokavalion puolestaan mahdollisiin yliherkkyyksiin.

Sosiaalisuus ja tunnetaidot lisäävät hyvinvointia

Sosiaalinen hyvinvointi liittyy ihmisen kykyyn solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Sitä rakentavat hyvät ihmissuhteet ja kohtaamiset, toimiva vuorovaikutus ja yhdessä muiden kanssa toimiminen. Hyvät ihmissuhteet tarjoavat turvaverkon ja osallisuuden tunteen. Niissä vallitsee avoimuus, luottamus ja molemminpuolinen halu auttaa. Sosiaalista hyvinvointia tukee hyvä ilmapiiri töissä ja muissa yhteisöissä, joissa viettää aikaa.

Kyky olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa liittyy tunnetaitoihin, jotka ovat tärkeitä emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Emotionaaliseen hyvinvointiin liittyvät turvallisuuden ja luottamuksen tunteet sekä kyky tuntea ja sanoittaa omia tunteita ja vaikuttaa niihin. Hyvinvoivalla ihmisellä on kyky rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin kokemus syntyy siitä, että kokee elämänsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi ja kokee voivansa hyvin niin henkisesti kuin fyysisesti.