Mahalaukku aloittaa ruoansulatuksen

Mahalaukku on ihmisen ruoansulatuskanavan alkuosassa paikka, jossa syöty ruoka alkaa pilkkoutua.

Ihmisen mahalaukkuun ruoka tulee ruokatorven kautta. Jo suussa syljen entsyymit ovat aloittaneet ruoan pilkkomisen.

Mahalaukun sijainti on pallean ja keuhkojen alapuolella painottuen vasemmalle puolelle kehoa. Siihen johtaa ruokatorvi ja mahalaukusta ruokasula jatkaa vatsaportin kautta ohutsuoleen.

Mahalaukku vai vatsalaukku?

Mahalaukusta käytetään joskus myös nimitystä vatsalaukku. Virallinen nimitys on kuitenkin mahalaukku, ja se sijaitsee vatsan alueella.

Mahalaukun rakenne on pussukan muotoinen, tarkemmin sanottuna se on ruoansulatuskanavan ontelo. Ensimmäinen osa, jossa ruokatorvi yhdistyy mahalaukkuun, on mahansuu. Sen vasemmalla puolella ylhäällä on mahanpohja. Leveintä osaa mahasta kutsutaan rungoksi, joka jälleen kapeutuessaan on antrum. Mahanportti on osa, joka erottaa mahan ja ohutsuolen.

Aikuisella mahalaukun koko on puolesta litrasta puoleentoista litraan. Tyhjänä mahalaukku on pienempi, syönnin jälkeen se laajenee. Jatkuvan ylensyömisen ja -juomisen seurauksena mahmaalaukku voi venyä normaalia suuremmaksi.

Mahaneste steriloi ruokasulaa

Mahalaukun toiminta on hyvin tarkoituksenmukaista. Suussa pureskeltu ruoka tulee ruokatorven kautta mahalaukkuun. Ruoka on mahalaukussa noin 3–4 tuntia. Sinä aikana suolahappo ja entsyymit alkavat hajottaa ravintoa pienempiin osiin.

Kun mahalaukkuun on tullut ruokaa, limakalvo ja limakalvonalaiskerros ovat laajentuneet. Samalla maharauhaset ovat tuottaneet

• suolahappoa
• pepsiinin esiastetta
• limaa
• ruoansulatusta sääteleviä hormoneja

Näistä nesteistä muodostuu mahanestettä, jota erittyy vuorokaudessa 2–3 litraa. Mahaneste on hapanta ja niin vahvaa, että se steriloi tehokkaasti ruoan ja mahanesteen muodostamaa ruokasulaa.

Ruokasula jatkaa matkaansa mahalaukusta mahaportin kautta kohti ohutsuolta ja sen jälkeen paksusuolta. Mahanesteen vaikutuksen vuoksi ohutsuolen yläosassa matkaansa jatkava ruokasula on lähes steriiliä.

Mahalaukun tähystys

Jos mahalaukun toiminnassa epäillään olevan ongelmia, tilannetta voidaan selvittää mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopia. Yleisimpiä syitä, miksi tähystykseen päädytään, ovat esimerkiksi:

• nielemisen vaikeus
• närästys
• ylävatsakivut
• toistuva oksentelu
• epäselvät rintakivut

Gastroskopiassa selvitellään ruokatorven, mahmahaalaukun ja ohutsuolen alkuosan eli pohjukaissuolen tilannetta.

Lääkäri työntää tutkittavan suun ja ruokatorven kautta tähystimen, joka on läpimitaltaan noin 1,5 senttimetriä ja pituudeltaan reilun metrin. Yleensä tutkimus tai tehtävät toimenpiteet eivät satu, mutta tähystimen työntäminen voi aiheuttaa yökkäysrefleksin. Tarvittaessa potilas saa rauhoittavaa lääkettä.

Tähystimellä voidaan tutkia suu, äänihuulet, ruokatorvi, mahalaukku ja pohjukaissuoli. Tähystyksen aikana voidaan ottaa tarvittaessa näytteitä limakalvosta tai poistaa polyyppeja.

Gastroskopiassa voidaan huomata esimerkiksi limakalvon tulehdus tai haavauma, kasvaimet ja palleatyrä.

Mahahaava ja mahalaukun tulehdus

Mahalaukun limakalvon limakerroksella on tärkeä tehtävä suojata limakalvoa suolahapolta ja pepsiini-entsyymiltä. Jos tämä suojaaminen ei onnistu, voi limakalvoon syntyä vaurio. Syvälle menevää limakalvon vauriota kutsutaan haavaumaksi tai mahahaavaksi, pinnallisempaa syöpymäksi.

Mahatulehduksen ja mahahaavan taustalta löytyy yleisimmin helikobakteerin aiheuttama tulehdusn mahalakun limakalvolla. Helikobakteeri on mahalaukun pinnalla elävä bakteeri, joka on Suomessa sitä yleisempi, mitä iäkkäämpi henkilö on kyseessä. Helikobakteeria on jopa yli puolella yli 50-vuotiaista suomalaisista. Arviolta noin puolelle bakteerin kantajista kehittyy mahatulehdusta ja 10 prosentille mahahaava.

Mahahaavan taustalla voi olla myös tulehduskipulääkkeiden käyttö tai harvinaisena syynä mahalaukun syöpä.

Sen tavallisin oire on keskellä ylävatsaa syvällä tuntuva tylppä kipu. Hoitona käytetään tavallisimmin helikobakteerin häätöhoitoa ja sen jälkeen jonkin aikaa mahalaukun happamuutta alentava lääke. Itsehoidon tärkein osa on tulehduskipulääkkeiden välttäminen.

Mahalaukun ohitusleikkaus

Mahalaukun ohitusleikkaus ja mahalaukun kavennusleikkaus ovat molemmat lihavuusleikkauksia. Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa julkisen terveydenhuollon puolella vuosittain noin 1000, näistä suuri osa on mahalaukun ohitusleikkauksia.

Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukkuun jää vain noin 20–50 millilitran vetoinen pussi. Se yhdistetään ohutsuoleen niin, että suurin osa mahalaukusta, pohjukaissuoli ja yli metri ohutsuolta ohitetaan.

Tästä seuraa se, että suolistohormonien eritys elimistössä muuttuu. Myös vitamiinien ja proteiinien imeytyminen elimistössä vähenee. Tämän vuoksi mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen täytyy erityisesti huolehtia, että elimistö saa tarpeeksi:

• rautaa
• B12-vitamiinia
• D-vitamiinia
• kalsiumia

Leikkauksen jälkeen potilaiden täytyy käydä ravitsemusta ja aineenvaihduntaa hallitsevan erikoislääkärin vastaanotolla 3–6 kuukauden välein vähintään vuoden ajan. Seuranta jatkuu myöhemmin vuosittain. Näin varmistetaan, ettei vakavia ravintopuutoksia pääse syntymään.

Mahalaukun kavennusleikkaus

Mahalaukun kavennusleikkauksessa mahalaukusta poistetaan suuri osa siten, että mahalaukku ei enää muistuta pussia vaan se on putken muotoinen. Näin kylläisyyden tunne saavutetaan pienemmällä ruokamäärällä.

Ruoan kulkureitti ei tämän leikkauksen seurauksena muutu, joten sen seurauksena on yleensä vähemmän ongelmia ruoansulatuksen kanssa kuin ohitusleikkauksen jälkeen. Kuitenkin mahalaukun happamuus vähenee, minkä seurauksena seuraavien vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen heikkenee:

• B12-vitamiini
• rauta
• kalsium
• sinkki

Myös mahalaukun kavennusleikkauksen jälkeen täytyy loppuelämän ajan syödä vitamiini- ja kivennäisainelisiä. Tilannetta myös tarkkaillaan säännöllisesti, jotta elimistö saa varmasti tarvitsemansa ainesosat.

Laihdutusleikkauksen seurauksena kerralla nautitut ruoka-annokset pienenevät selvästi. Myös tämä rajoittaa elimistön tarvitsemien ravintoaineiden saantia. Toisaalta lihavuusleikkauksella voidaan saavuttaa merkittävä, pysyvä painonpudotus, mikä helpottaa myös monien liitännäissairauksien kanssa.

Mahalaukun syöpä

Mahalaukun syövän riski kasvaa korkean iän myötä. Mahasyöpä syntyy, kun kudoksen terveet ja hyvälaatuiset solut muuttuvat pahalaatuisiksi.

Mahalaukun limakalvomuutokset altistavat mahasyövälle. Niitä voi tulla limakalvon surkastumasta, mahalaukun polyypeistä tai helikobakteerin vaikutuksesta.

Mahalaukun syövän ensimmäisiä oireita voivat olla

• ylävatsakipu
• pahoinvointi
• väsymys
• laihtuminen
• ruokahalun heikentyminen

Mahasyöpä todetaan mahalaukun tähystyksessä ja tähystyksen yhteydessä limakalvolta otetun koepalan avulla. Paikallinen mahasyöpä pyritään leikkaamaan.

Mahasyöpään sairastumisen riskiä voi vähentää suosimalla ruokavaliossaan vihanneksia ja hedelmiä. Pilaantuneen, savustetun tai suolatun ruoan runsas syöminen puolestaan lisää mahasyövän riskiä.

Mahalaukun syöpien yleisyys on viime vuosikymmenien aikana laskenut huomattavasti.

Lähteet:
Terveyskylän vatsatalo
Duodecim Terveyskirjasto