Ilmastonmuutos ahdistaa – mitä voin tehdä?

Äärihelteet, kuivuusjaksot, rankkasateet, ruokapula, sukupuuttoaallot, merenpinnan nousu, ilmastopakolaisvirrat…

Ilmastonmuutoksen seuraukset mietityttävät varmasti monia. Epävarmuus tulevasta voi aiheuttaa ilmastoahdistusta ja voimattomuuden tunnetta. Voiko tässä tehdä muuta kuin alistua ja odottaa kaikkien uhkakuvien toteutumista?

Vaikka Suomi on pieni tekijä maailman mittakaavassa ja oma toiminta tuntuu pisaralta valtameressä, kannattaa muistaa, että pisaroista se valtamerikin koostuu.

Suomessa lähes 70 prosenttia loppukäytön kasvihuonepäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Näitä päästöjä aiheuttavat pääasiassa

• asuminen
• liikkuminen
• ruoka
• tavarat ja palvelut

Ilmastopaneelin mukaan liikkuminen muodostaa 30 prosenttia, asuminen 25 prosenttia, ravitsemus 20 prosenttia ja muut tavarat ja palvelut noin 25 prosenttia kotitalouksien päästöistä.

Arviolta suomalaisen vuosittaiset kasvihuonepäästöt ovat noin 8 tonnia (luku vuodelta 2018). Maailman mittakaavassa se on varsin suuri lukema, vaikkakin vuoden 2003 huippulukemista, lähes 14 tonnista, on tultu reippaasti alas.

Asu viisaasti

Asuminen tuottaa suomalaisilla merkittävän osan kasvihuonepäästöistä. Merkittävin rooli tässä on pohjoisella sijainnillamme, jonka vuoksi asuntojen lämmittämiseen kuluu paljon energiaa.

Lämmitysmuodolla on väliä. Erityisesti öljylämmitys ja usein myös sähkölämmitys ovat epäekologisimpia vaihtoehtoja, toisaalta kaukolämmönkin kohdalla on merkitystä sillä, miten kaukolämpö tuotetaan.

Asumisessa suuri merkitys on myös asumisneliöiden määrällä. Miten vähän asumisneliöitä riittäisi? Mitä enemmän asumisneliöitä ja sen myötä lämmityskuutioita on, sitä suurempi määrä energiaa sen lämmittämiseen kuluu.

Miten vähän asumisneliöitä riittäisi?

Helppo tapa vaikuttaa on asumislämpötilan säätäminen. Yhden asteen laskulla saadaan 5 prosentin säästö lämmitysenergian käytössä. 20–22 astetta on monille vallan riittävä asuinlämpötila ja lisälämpöä voi haalia tarvittaessa villaisilla kerroksilla. Alempi sisälämpötila näkyy myös alentuneina lämmityskustannuksina.

Sähkösopimuksissa on nykyisin tarjolla monenlaisia vihreitä vaihtoehtoja, eikä hintakaan ole usein kovin paljoa suurempi. Silti vihreää sähköäkään ei kannata käyttää holtittomasti, sillä täysin ekologista sähköä ovat vain säästetyt kilowattitunnit.

Muita asumiseen liittyviä säästökeinoja on varmistaa, ettei lämpö karkaa ulkoilmaan. Näin voi tehdä lisäämällä eristystä ja huolehtimalla ikkunoiden tiivistämisestä.

Valitse ekologinen tapa liikkua

Liikenne on suurimpia kotitalouksien päästöjen tuottajista. Kylläkin viimeisten puolentoista vuoden luvuissa lienee liikkumisen aiheuttamat päästöt laskusuunnassa.

Suurimpia liikenteen päästöjen tuottajia ovat yksityisautoilu ja lentäminen.

Lentämiseen on monelle tullut tauko viime aikoina. Todennäköisesti kaukokaipuu on noussut jo kovaksi, mutta silti pitäisi malttaa miettiä omia valintoja myös ympäristön näkökulmasta. Miten toteuttaa matkustelun kaipuuta ympäristöä säästävästi?

Voisiko lentämisen vaihtaa junaan tai bussiin? Varsinkin lyhyillä matkoilla juna on varsin varteenotettava vaihtoehto ja valinta on huomattavasi ekologisempi. Muita vaihtoehtoja pidemmillä matkoilla ovat myös kimppakyydit.

Etätyöpäivät vähentävät liikkumisen tarvetta myös etätyösuositusten jälkeen. Lisäksi esimerkiksi kokouksien kohdalla kannattaa miettiä, missä todella tarvitsee olla paikan päällä ja mitkä onnistuvat etäyhteyksillä. Ajan ja rahan säästö voi olla hyvin merkittävää.

Lyhyillä matkoilla ekologisimmat vaihtoehdot pohjautuvat omien lihasten käyttöön. Kävely ja pyöräily säästävät energiaa ja rahaa. Lisäksi liikunnalla on tärkeä merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille.

Mieti mitä hankit

Tuotteiden ja palveluiden hankkiminen tuottaa nykyisin saman verran kasvihuonepäästöjä kuin asuminen. Suomalainen käyttää keskimäärin jopa 10-kertaisesti raaka-aineita globaaliin keskivertokuluttajaan verrattuna.

Siksi onkin tärkeä tarkastella tuotteiden ja palveluiden kohdalla, mitä todella tarvitsee. Jos pohdinnoissa päätyy siihen, että tavaran tarvitsee, kannattaa huomioida joitakin tekijöitä.

• Voisiko tavaran lainata?
• Voisiko tavaran hankkia käytettynä?
• Voisiko sittenkin korjata vanhan?
• Valitse laadukas tuote, joka kestää.
• Huolla ja korjaa tavaraa.
• Kierrätä vuorollasi, jos et tarvitse tavaraa.
• Lajittele jätteet asianmukaisesti.

Tuotetta tai palvelua valitessa on syytä kiinnittää huomioita sen hiilijalanjälkeen. Tuotteen valmistajalta kannattaa kysyä hiilijalanjäljestä, jos sitä ei ole erikseen tuotu ilmi. Näin valmistaja tietää, että asialla on merkitystä kuluttajille.

Nykyisin markkinoilla on jo paljon ympäristöystävällisiä ja esimerkiksi hiilijalanjäljeltään negatiivisia tuotteita. Ne ovat hyviä, pieniä valintoja ympäristön hyväksi.

Valitse ruoka viisaasti

Ravinnosta syntyy keskimäärin 20 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä.

Vähiten päästöjä aiheuttaa kasvisruoka. Siksi kannattaa suosia monipuolista kasvispohjaista ruokaa, sillä se on hyväksi myös terveydelle.

Suurimmat päästöt syntyvät lihan ja pitkälle jalostettujen maitotuotteiden tuottamisesta ja valmistuksesta. Jos näistä ei halua luopua kokonaan, voi käyttöä ainakin vähentää.

Kannattaa suosia monipuolista kasvispohjaista ruokaa, sillä se on hyväksi myös terveydelle.

Ilmastoystävällistä ruokaa on esimerkiksi kestävästi kalastettu luonnonkala.

Toinen merkittävä tekijä on, ettei ruokaa heitetä hukkaan. Kaikista vahingollisinta ilmaston kannalta on ruoka, joka heitetään pois ja pahimmassa tapauksessa vielä sekaroskien joukkoon.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on jokaisen asia

Julkinen kulutus ja investoinnit olivat vuonna 2015 vastuussa kolmasosasta Suomen kulutuksesta aiheutuvista päästöistä, julkinen kulutus 12 prosentista ja investoinnit 19 prosentista.

Siksi on tärkeää olla yhteydessä vaikuttajiin. Äänestämällä voit osaltasi vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät. Lisäksi päätöstentekijöille kannattaa ilmaista, että heiltä toivotaan ja odotetaan ympäristölle edullisia päätöksiä.

Kaikkia näitä yksilön valintoja pohtiessa on lisäksi hyvä muistaa, että valtioiden, kuntien ja yritysten päätökset ovat kuitenkin lopulta ihmisten käsissä. Jokainen voi omassa roolissaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia päätöksiä tai valintoja tehdään.

Ilmastonmuutoksen kanssa olemme niin suurten kysymysten äärellä, ettei kukaan voi jäädä vain sivustaseuraajaksi ja jättää vastuuta muille.

Olemme sen velkaa niin luonnolle kuin tuleville sukupolvillekin.

Testaa omaa kulutustasi tästä linkistä.

Lähteet:
Syke
Aalto-yliopisto
Greenpeace
Ympäristö.fi