Ihmisen suolisto – suolistobakteerien tyyssija

Suoliston hyvinvointiin tai huonoon vointiin liittyvät vahvasti mikrobit, joita on yhdellä ihmisellä miljardeja.

Suurin osa suolistomikrobeista koostuu bakteereista, joita niitäkin on satoja eri bakteerilajeja. Näillä lajeilla on lisäksi alalajeja.

Bakteerien lisäksi suolistomikrobisto koostuu

• viruksista
• hiivoista
• alkueläimistä
• loismadoista

Suolistobakteereilla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä. Ne muun muassa tuottavat sellaisia vitamiineja, joita kehomme ei pysty itse tuottamaan.

Ne myös pitävät yllä kehomme toimintaa tulehduksia vastaan ja pilkkovat sellaisen syötävän ravinnon, jota itse emme voi pilkkoa.

Jokaisen suolistossa on yksilöllinen mikrobiomi. Sen vuoksi terveen suolistomikrobiston määrittäminen on vaikeaa.

Tutkijat ovat päätyneet määritelmään, että terveellä suolistomikrobistolla on kyky selviytyä ja uudistua huolimatta ulkoisista tekijöistä tai sisäisistä tekijöistä. Ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi lääkehoito tai suuret ravitsemuksen muutokset, sisäisiä tekijöitä puolestaan esimerkiksi ikääntyminen.

Lisäksi uskotaan, että mitä laajempi suolistomikrobisto on, sitä parempi terveyden kannalta. Usein sairauksissa mikrobiston kirjo kapenee.

Suolisto, mikrobisto ja terveys

Suhtautuminen suoliston bakteereihin ja koko suolistomikrobistoon on vaihdellut vuosikymmenien mittaan. Mitä enemmän asiaa on tutkittu, sitä laajemmaksi sen vaikutukset on huomattu.

Jo pitkään on tiedetty, että suolistomikrobisto vaikuttaa muun muassa elimistön fysiologiaan ja immuunipuolustuksen kehittymiseen. Lisäksi sen on tiedetty vaikuttavan kuidun sekä resistenttien tärkkelys- ja proteiinijäänteiden hyväksikäyttöön.

Erityisen tärkeä tehtävä tässä työssä on paksusuolen bioaktiivisella mikrobistolla.

Paksusuolen mikrobit

• pilkkovat hajoamatta jääneitä ravinnon ainesosia
• metaboloivat lääkeaineita
• tuottavat mm. foolihappoa, biotiinia ja K-vitamiinia eli sellaisia vitamiineja, joita keho ei itse pysty tuottamaan
• tuottavat bioaktiivisia yhdisteitä, jotka säätelevät suolen kehittymistä ja vaikuttavat elimistön energiatasapainoon

Pilkkoessaan hajoamatta jääneitä ravinnon ainesosia mikrobit tuottavat muun muassa lyhytketjuisia rasvahappoja, joista esimerkiksi voihapon tiedetään vähentävän kasvainten muodostumista.

Miten suolistomikrobisto määräytyy?

Yksi suoliston tutkimuksen perustavista kysymyksistä on, selittyykö suolistomikrobiston koostumus ympäristötekijöillä vai perimällä. Tutkimuksissa on saatu tukea molemmille näkökulmille.

Geenit peritään vanhemmilta eivätkä ne muutu elämämme aikana. Jos geeneillä on huono vaikutus esimerkiksi suolistomikrobistoomme, tähän ominaisuuteen on yleensä hankala vaikuttaa.

Selittyykö suolistomikrobiston koostumus ympäristötekijöillä vai perimällä?

Geneettinen vaihtelu erityisesti tulehdukseen liittyvissä ihmisen geeneissä vaikuttaisi olevan yhteydessä tiettyjen mikrobisukujen määriin suolistossa. Taustalla on se, että tulehdukselliset geenit voivat vähentää tiettyjen ja lisätä toisten mikrobien kasvua. Tämä tukee näkemystä, jonka mukaan geenit määrittelevät suolistomikrobiston koostumusta.

Toisaalta joissakin tutkimuksissa on todettu, että ympäristötekijät vaikuttavat suolistomikrobistoon. Näkemystä perustellaan sillä tutkimustuloksella, että samassa taloudessa elävillä ei-sukulaisilla oli samankaltaista mikrobistoa, kun taas sukulaisilla, jotka eivät olleet koskaan eläneet samassa taloudessa, mikrobisto poikkesi enemmän toisistaan.

Tässä mikrobiston samankaltaisuuden taustalla voisivat olla samanlainen ravinto, mikrobien siirtyminen samassa taloudessa eläviltä kanssa-asujille sekä samat ulkoa tuodut ympäristömikrobit.

Suolistomikrobiston perusta luodaan lapsuudessa

Varhaislapsuuden ympäristöaltistuksen on huomattu olevan merkittävä tekijä suolistomikrobiston kehittymiselle. Tutkimusten mukaan hyvää tekevät mikrobit lisääntyvät suolistossa, jos lapsi altistuu ensimmäisinä elinvuosinaan tietynlaisille luonnollisille altisteille:

• lemmikkieläinten pölylle ja mikrobeille
• luonnosta tuleville mikrobeille

Siksi liiallista mikrobeille altistusta ei tarvitse vältellä lastenkaan kohdalla, vaan sopivasti multaiset kynnenaluset ja karvakavereiden halaaminen tekee hyvää suoliston terveydelle myös tulevia vuosikymmeniä ajatellen.

Lisäksi syntymätavalla on vaikutusta. Alatiesynnytyksessä äidin synnytyskanavan ja ulosteen mikrobeja siirtyy vauvan iholle ja limakalvoille. Sektiolla eli keisarileikkauksella syntyneillä mikrobisto tulee ympäristöstä, ulosteen normaalimikrobisto kehittyy hitaammin ja se jää mahdollisesti jopa pysyvästi erilaiseksi kuin alateitse syntyneillä.

Tutkimusten mukaan sektiolla syntyneillä lapsilla on myös selkeästi suurempi taipumus ylipainoon kuin alateitse syntyneillä. Tässäkin taustalla epäillään olevan suoliston mikrobisto, jolta puuttuu alatiesynnytyksen aiheuttama altistuminen äidin mikrobeille.

Suolistomikrobisto ja sairaudet

Suolistomikrobiston merkitys erilaisten sairauksien ja terveysongelmien taustalla kiinnostaa. Eläinkokeissa on saatu hyvin mielenkiintoisia tuloksia, mutta ihmisillä tehtävät jatkotutkimukset ovat monissa tapauksissa vielä kesken.

Suolistomikrobiston koostumuksella uskotaan olevan yhteyksiä muun muassa

• lihavuuteen
• tyypin 2 diabetekseen
• astmaan ja allergiaan
• rasvamaksaan
• erilaisiin syöpiin, kuten rintasyöpä, haimasyöpä, kohdunkaulan syöpä ja paksusuolen syöpä
• autoimmuuni- ja keskushermostosairauksiin
• autismin kirjon oireisiin
• ahdistuneisuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan

Suolistomikrobien merkitys suoliston hyvinvoinnille on maallikonkin helppo ymmärtää. Tutkimuksissa on huomattu, että tulehduksellisissa suolistosairauksissa eli Crohnin taudissa ja haavaisessa paksusuolentulehduksessa suolistomikrobisto ja sen aineenvaihdunta on muuttunut. Kylläkään mikrobiston muutosten ja taudin kehittymisen välisistä syy-seuraussuhteista ei ole vielä varmaa tietoa.

Myös ärtyvän paksusuolen oireyhtymästä (IBS) tiedetään jo varsin paljon, mutta ei sitä, mistä se johtuu ja miten sitä voi hoitaa. Tutkimuksissa on huomattu, että IBS-potilailla enterobakteerit ovat lisääntyneet, mutta laktobasillit ja bifidobakteerit vähentyneet. Mielenkiintoista on, että IBS:n oireita on voitu helpottaa joillakin probioottiseoksilla, jotka on mahdollisesti vaikutusta myös suolistomikrobistoon.

Lähteet:
Duodecim-lehti
Itä-Suomen yliopisto
Satu Pekkala: Suolistomikrobit ja terveys: hyvinvointia koko keholle 2020