Maitoallergia ilmenee iho- ja suolisto-oireina

Kun ihminen kärsii maitoallergiasta, maidon sisältämä maitoproteiini tuottaa hänen elimistölleen ongelmia. Oireet johtuvat elimistön immunologisesta vasta-ainereaktiosta maitoproteiinille. Lehmänmaidon proteiineista 80 prosenttia on kaseiinia ja 20 prosenttia heraproteiineja.

Aiemmin on ajateltu, että maitoallergia olisi pääasiassa pienten lasten vaiva. Pienistä lapsista noin 2–3 prosentin arvioidaan kärsivän maitoallergiasta, mutta allergia väistyy yleensä kouluikään mennessä.

Nykyisin kuitenkin arvioidaan, että aikuisista jopa 3–6 prosenttia kärsisi maitoallergiasta ja osa laktoosi-intoleranssiksi luulluista tapauksista olisikin mahdollisesti oikeasti maitoallergiaa.

Maitoallergia on ainakin osittain periytyvää.

Maitoallergian oireet esiintyvät suolistossa ja iholla

Maitoallergiaan liittyy suolistossa ja iholla näkyviä oireita. Niiden ilmeneminen vaihtelee ajallisesti joko pian maitotuotteiden nauttimisen jälkeen tai vasta jopa parin vuorokauden kuluttua.

Maitoallergiasta kertovat sille tyypilliset erilaiset suolisto-oireet ja iho-oireet:

• ripuli
• vatsakivut
• oksentelu
• ummetus
• atooppinen ihottuma
• nokkosihottuma
• hengitystieoireet

Vaikeimmissa maitoallergian tapauksissa jo pienikin altistuminen maidolle laukaisee allergikossa anafylaksian. Se on äkillinen ja vakava allerginen yleisreaktio, joka vaatii välitöntä hoitoa. Ilman hoitoa anafylaksiakohtauksen saanut voi jopa kuolla.

Hoidoksi tarvitaan adrenaliini-injektoria eli Epipeniä, josta adrenaliinia pistetään suoraan lihakseen.

Maitoallergian selviää yleensä altistuskokeella

Maitoallergia huomataan yleensä jo vauvoilla. Aikuisilla oireet voivat tulla ajan mittaan. Äkillistä anafylaksiaa edeltävät lievemmät oireet, aivan varoittamatta se ei iske.

Erään tutkimuksen mukaan useat aikuisten maitoallergiaa potevat ovat kokeneet, että oireiden alkamiseen ajoittui psyykkisesti stressaava ajankohta.

Maitoallergian toteamisessa käytetään ihopistokokeita eli prick-testejä tai ns. IgE-vasta-aineiden mittausta verestä.

Testien tulos varmistetaan vielä lääkärin valvonnassa suoritetulla välttämis–altistuskokeella. Altistuskoetta edeltää maidoton ruokavalio, jotta maidon vaikutus elimistöön saadaan varmuudella selville.

Maitoallergian hoito on maidon välttelyä

Yleisin tapa hoitaa maitoallergiaa on vältellä maitoa ja erilaisia maitotuotteita. Oman haasteensa tähän tuo se, että maitoproteiinia voi löytyä maidon ja maitotuotteiden lisäksi

• leivonnaisista
• valmisruoista
• makeisista
• kasvirasvavalmisteista tai margariineista
• viinistä, jos valmistuksessa on käytetty maitoperäistä kaseiinia

Kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa maitoallergikon on syytä olla tarkkana. Tuotteissa itsessään olevan maidon lisäksi on syytä huomioida myös ruoan valmistus, annostelu ja tarjoilu, jottei maitoa tule vahingossa maidotonta ruokavaliota noudattavan henkilön syömään ruokaan.

Lehmänmaito on selvästikin kiellettyjen listalla, mutta vuohen- ja lampaanmaito sopii osalle maitoallergikoista. Maidon lisäksi vältettävien listalla ovat yleensä:

• hera
• heraproteiini
• maitoproteiini
• kaseiini
• kaseinaatti
• laktalbumiini
• laktoglobuliini

Kylläkin jos sietää pieniä määriä joitakin maitotuotteita, niitä kannattaa sisällyttää ruokavalioon. Näin sietokyky pysyy yllä.

Lisäksi siedätyshoitoa käytetään nykyisin myös erittäin vaikeassa maitoallergiassa, jossa tarvitaan adrenaliini-injektoria. Silloin siedätyshoito toteutetaan aina lääkärin valvonnassa, ei koskaan itsenäisesti.

Vaikean maitoallergian siedätyshoito kestää vuosia, mutta siitä on saatu hyviä tuloksia. Hiljalleen suurennettu siedätysannos on opettanut elimistölle, ettei maitoon tarvitse reagoida liian jyrkästi.

Maidolla voi olla väliä

Joillakin maitoallergiasta kärsivillä on kokemus, että homogenoimaton maito sopii elimistölle paremmin kuin tavanomaisesti homogenoitu maito. Homogenointi tarkoittaa, että maidon rasvapallot pilkotaan pienemmiksi, jotta rasva ei nouse maidon pintaan.

Selitys homogenoimattoman maidon paremmalle sietämiselle voi olla siinä, että maidossa on tällöin ruoansulatuskanavaan joutuessa vähemmän proteiinien pinta-alaa esillä kuin homogenoidussa maidossa.

Täysin maidotonta ruokavaliota noudattaessa on syytä huomioida, että suomalaisessa ruokavaliossa maitovalmisteilla on tärkeä rooli muun muassa kalsiumin, fosforin, B-ryhmän vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä.

Maitoallergisten on syytä huolehtia näiden vitamiinien ja hivenaineiden riittävästä saannista. Joitakin tarvittavia hivenaineita on kasvipohjaisissa maidoissa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös ruokavalioon sopivia ravintolisiä.

Maitoallergia vai laktoosi-intoleranssi?

Maitoallergia sekoitetaan edelleen usein laktoosi-intoleranssiin, vaikka kyseessä on kaksi aivan eri asiaa.

Laktoosi-intoleranssi on yleisempi, sitä arvioidaan olevan jopa lähes viidenneksellä suomalaisista. Kylläkin joissakin tutkimuksissa on esitetty arvioita, että osa laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduista henkilöistä ovatkin oikeastaan maitoallergiasta kärsiviä.

Laktoosi-intoleranssissa ongelmia ei aiheuta maitoallergian tapaan maitoproteiini vaan elimistö reagoi maidon sisältämään sokeriin eli laktoosiin.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat muun muassa vatsakipu, ilmavaivat ja ripuli. Laktoosi-intoleranssiin ei liity anafylaksian mahdollisuutta. Hoitona on joko täysin laktoosittomien tai vähälaktoosisten tuotteiden käyttö.

Lähteet:
Käypä hoito -ohje
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Ruokavirasto