Miten huomioin ympäristön asioidessani apteekissa?

Monille meistä alkaa jo olla arkipäivää ympäristöasioiden huomioiminen päivittäistavaraostoksilla. Kotimaisuus, luomu, lisäaineettomuus, kierrätys, ongelmajätteet ja jopa hiilijalanjälki ovat tulleet osaksi arkeamme. Kukapa ei tietäisi, että paristot viedään kaupan keräyspisteeseen? Biojätteet, paperi, pullot, metalli, kartonki ja pahvi erotellaan ja kierrätetään.

Moni on saattanut jo kokeilla muovin kierrätystä tai tuttua tuotetta uudessa ekologisessa pakkauksessa. Homma toimii ja arki rullaa. Kenties sekajäteastia onkin tyhjennyshetkellä aiemman kukkurallisen sijasta yhtäkkiä puolillaan. Kukaties monista pienistä ympäristöteoista kasvaa suurempia merkityksellisiä kokonaisuuksia.

Tiedätkö, miten voisit entistä paremmin huomioida ympäristön asioidessasi apteekissa? Tässä artikkelissa kertaamme alkuun tärkeimmän yksittäisen apteekin ympäristöteon eli lääkejätteen keräyksen.

Välissä kurkistamme tulevaan lääkkeiden ympäristöluokitukseen, hiilijalanjälkeen ja ekologisiin pakkauksiin apteekissa sekä avaamme keskustelua kotimaisuudesta ympäristötekona. Lopuksi kerromme yhdestä pienestä ehkä hieman yllättävästäkin apteekissa tehtävästä ympäristöteosta.

Vie lääkejäte apteekkiin

Lääkejätteen keräys ja apteekkiin toimittaminen on suurin ympäristöteko asioidessasi apteekissa! Yksityishenkilöt saavat tuoda lääkejätteensä ilmaiseksi apteekkiin. Valitettavasti lääkejäämiä päätyy edelleenkin luontoon, vesistöihin ja eläimiin jonkin verran.

Esimerkiksi kalojen on havaittu jopa vaihtavan sukupuoltaan vesistöön päätyneen estrogeenin vaikutuksesta. Mielialalääkkeiden jäämien on havaittu muuttavan kalojen käyttäytymistä. Luontoon päätyvät antibiootit heikentävät antibioottien tehoa maailmanlaajuisesti. Tilannetta pahentaa entisestään se, että ympäristöön kulkeutuneita lääkeaineita ei aina pystytä poistamaan käytössä olevilla puhdistusprosesseilla. Miten sitten tunnistan ja käsittelen lääkejätteen?

1. Lääkkeen tunnistaa suomessa Vnr-numerosta, joka löytyy kaikista lääkepakkauksista ja on muotoa Vnr 123456.
2. Kyseessä on lääkejäte, jos tuotteen viimeinen käyttöpäivä on mennyt, lääkettä ei enää tarvita tai jos lääkkeitä on säilytetty vastoin pakkauksessa ilmoitettuja säilytysolosuhteita. Näin on esimerkiksi silloin, jos pakkanen on puraissut kesämökin lääkekaappia.
3. Poista lääkejätteestä ohjeliput ja pahvipakkaukset ja laita lääkkeet läpinäkyvään muovipussiin muovipurkeissaan tai läpipainopakkauksissaan. Pahvipakkaukset voit toimittaa pahvin keräykseen.
4. Toimita lääkkeet sisältävä muovipussi apteekkiin.
5. Ravintolisät, CE-merkityt terveydenhuollon tuotteet ja laitteet, kosmetiikka, perusvoiteet sekä vastaavat eivät ole lääkejätettä. Esimerkiksi vanhentuneet ravintolisät voidaan laittaa sekajätteeseen ja tyhjän muovipurkin voi huuhtaista sekä toimittaa muovinkeräykseen. Lääkinnällisestä laitteesta otetaan paristot pois ja se toimitetaan elektroniikkajätteeseen.
6. Palauta elohopeaa sisältävät kuumemittarit myös apteekkiin erillään lääkejätteistä. Sulje rikkoutuneet elohopeakuumemittarit tiiviiseen lasipurkkiin. Elohopean käyttö kuumemittareissa on nykyään kiellettyä ja perinteiset kuumemittarit sisältävät tänä päivänä myrkytöntä gallium-metalliseosta. Kotitalouksissa saattaa kuitenkin olla vielä myrkyllistä elohopeaa sisältäviä kuumemittareita, joiden keräyksestä huolehtii apteekki.
7. Pakkaa neulat ja ruiskut erilleen muusta jätteestä, esimerkiksi läpäisemättömään pulloon tai lasipurkkiin.

Ota lääkekaapin siivous, järjestely ja lääkejätteen toimitus apteekkiin säännölliseksi tavaksi esimerkiksi kerran tai pari vuodessa. Ympäristö kiittää ja samalla saat kaappiin tilaa ja voit myös miettiä ja järkevöittää erilaisten terveystuotteiden käyttöäsi. Jos esimerkiksi kokeilet uutta tuotetta, aloita pienellä pakkauksella ja siirry isompaan vasta myöhemmin, kun käyttö vakiintuu.

Lääkkeiden ympäristöluokitus tulossa Suomen apteekkeihin

Ruotsissa on jo yli 10 vuotta ollut käytössä lääkkeiden ympäristöluokittelu, jossa yksi luokitus painottaa lääkeaineiden vaaraominaisuuksia ja toinen lääkeaineiden riskejä. Suomen Lääketietokeskus pohtii tällä hetkellä Ruotsin mallin soveltuvuutta Suomeen.

Parhaiten tietoa on saatavissa erityisesti lääkeaineiden vesistövaikutuksista.

Kyseinen malli antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta. Parhaiten tietoa on saatavissa erityisesti lääkeaineiden vesistövaikutuksista.

Suomen Lääketietokeskuksen tavoitteena olisi tarjota vielä laajempaa tietoa lääkkeiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksista. Silloin voitaisiin huomioida kaikki alkaen esimerkiksi siitä, miten lääketehtaan käyttämä sähkö on tuotettu.

Uusi ympäristöluokitus valmistunee parin vuoden sisällä. Se tulee näkymään paitsi lääkäreiden käyttämässä Pharmaca Fennica -kirjassa, myös potilastietojärjestelmissä ja apteekkitietojärjestelmissä, joissa se tarjoaa ajantasaista tietoa lääkkeenmääräämis- ja ostotilanteissa.

Onko kotimaisuus ympäristöteko?

Kyseessä on vaikea ja monimuotoinen kysymys. Lääke- ja terveysteollisuus on globaalia liiketoimintaa, jossa erilaisia raaka- ja aktiiviaineita ostetaan eri puolilta maailmaa. Voi olla, että lopputuote, kuten lääketabletti, valmistetaan Suomessa: Tablettimassa sekoitetaan, puristetaan ja tabletit pakataan purkkeihin.

Valitettavasti edelleen on mahdollista, että kotimaisen tuotteen aktiivinen aine on ostettu esimerkiksi Intiasta tehtaasta, jonka ympäristö on saastunut. Kun ostat kotimaisen tuotteen, voit olla varma, että lopputuotanto Suomessa on länsimaisten ympäristönormien mukaista. Samalla tuet kestävää kehitystä ja suomalaista työtä.

Lainsäädäntö, media ja valveutuneet kuluttajat ohjaavat suomalaisia terveystuotteiden valmistajia entistä enemmän myös globaaliin vastuuseen. Kyseisen aktiiviaineen ostopäätökseen suomalaisessa lääketehtaassa vaikuttavat siis hinnan ja laadun lisäksi myös Intiassa olevan tehtaan ympäristöasiat.

Ekologiset pakkaukset apteekissa

Muutamia vuosia sitten päivittäistavarakauppoihin ilmestyi fossiilittomia kasviperäisiä muovipakkauksia. Erityisesti maitoteollisuus uutisoi näkyvästi vaihdettuaan perinteisen öljystä valmistetun muovikorkin kasviperäiseen muoviin. Apteekkeihin kyseiset ekologiset muovipakkaukset rantautuivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 Ainoa-tuotteiden muodossa.

Ainoa-tuotesarjan pakkaus on fossiilitonta, 100 % biopohjaista kierrätettävää muovia. Muovi on valmistettu kokonaan uusiutuvasta kasviperäisestä raaka-aineesta. Ainoa-tuotesarjan biopohjainen polyeteenimuovi valmistetaan sokeriruo’osta.

Pakkauksissa ei ole käytetty lainkaan öljyä tai muita fossiilisia raaka-aineita. Muovi ei ole biohajoavaa, vaan se kierrätetään kuten fossiiliset muovit. Kun Ainoa-tuote on käytetty loppuun, tyhjän purkin voi toimittaa muovinkeräykseen.

Ainoa-sarjan biopohjainen pakkausmuovi vähentää riippuvuuttamme öljystä, mutta myös sen valmistuksen hiilidioksidipäästö ilmakehään on selvästi tavallista muovia pienempi. Tämä uusi pakkausratkaisu täyttää lääketeollisuuden tiukat vaatimukset ja on samalla yksi pieni tärkeä osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan: kierrättämällä biopohjaiset Ainoa-pakkaukset saavutamme yhdessä entistä pienemmän hiilijalanjäljen.

Ainoa-pakkauksen kasviperäinen polyeteenibiomuovi:

• Vähentää kasvihuonepäästöjä – jokainen Ainoa-biomuovipurkki itseasiassa sitoo hiilidioksidia
• Eri lähde kuin öljypohjaisessa polyeteenissä – samat ominaisuudet
• Kierrätetään muovinkeräykseen

Hiilijalanjälki ja apteekki

Hiilijalanjälkilaskelmat ovat apteekeissa toistaiseksi vielä melko harvinainen näky. Eräs johtava astmalääkkeiden valmistaja teetti tunnetulla Carbon Trust -säätiöllä laskelman valmisteidensa hiilijalanjäljistä. Kävi ilmi, että yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat noin 200 kilometrin automatkaa.

Oheisessa kuvassa on arvioitu apteekin Ainoa-tuotteiden pakkausten hiilijalanjälkeä.

Kun kasviperäinen biomuovi valmistetaan, se sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, eli hiilijalanjälki on voimakkaasti negatiivinen -3,09 kgCO2/kg biomuovia. Muovin kuljetuksessa ja biomuovipurkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia (0,27 + 0,32 + 0,22 = 0,81 kgCO2/kg biomuovia), eli tämän vaiheen hiilijalanjälki on positiivinen.

Kuitenkin Ainoa-biomuovipurkin kokonaishiilijalanjälki Suomessa on edelleen negatiivinen -2,28 kgCO2/kg biomuovia, eli kokonaisuus edelleen sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Kun Ainoa-tuote ostetaan apteekista, lisäaineettomat kapselit käytetään ja tyhjä pakkaus toimitetaan muovinkeräykseen, ei niihin sitoutunut hiilidioksidi vapaudu vieläkään. Biomuovista tulee osa kierrätysmuovimassaa ja se jatkaa hiilidioksidin sitomista kenties jossakin uudessa kierrätysmuovituotteessa.

Mikromuovi terveystuotteissa

Lopuksi voisi toki käydä jo hieman kuluneen, mutta aina niin tunteita herättävän keskustelun erilaisista ostoskasseista. Jätetäänpä se kuitenkin tällä kertaa väliin ja haastetaan teidät kaikki tutkimaan terveystuotteidenne mikromuovisisältöjä! Mikromuovit ovat pienen pieniä muovinpalasia. Niitä käytetään muun muassa kuorintavoiteissa, hammastahnoissa, deodoranteissa, hiusväreissä ja shampoissa.

Muovinsirut kulkeutuvat vedenpuhdistamoiden lävitse meriveteen ja sieltä ravintoketjuun. Mikromuovia on löytynyt Itämeren silakoista, kivinilkoista ja turskasta.  Merieläimet luulevat mikrohelmiä ravinnoksi ja näin muovi kulkeutuu eteenpäin ruokaketjussa. Mikromuovia löydetään myös mm. hunajasta, suolasta ja oluesta.

Maailmalla mikromuovit on terveystuotteissa kielletty mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Ruotsissa. Suomessa luopuminen perustuu yhä vapaaehtoisuuteen. Suomessa mikromuoveille ei ole tällä hetkellä EU-tasoista tai kotimaista lainsäädäntöä.

Terveystuotteiden mikromuovin saatat tunnistaa koostumuksesta pieninä, mahdollisesti kimaltelevina muovihelminä. Ainesosalistoilla ne saattavat näkyä nimillä:

• Polyethylene
• Nylon-12
• Polyamid
• Polybutane
• Methyl methacrylate (crosspolymer)
• Polybutylene terephthalate

Löysitkö vielä jostain terveystuotteestasi mikromuovia? Voisitko vaihtaa kyseisen tuotteen toiseen, yhtä hyvään ellei parempaan tuotteeseen, joka ei sisällä mikromuoveja?

Terveystuotteiden mikromuovi on malliesimerkki siitä, miten pienistä ympäristöteoista voi kasvaa suurempia merkityksellisiä kokonaisuuksia. Tutkijat huomaavat ongelman, media uutisoi siitä ja valistuneet kuluttajat alkavat vaatia ja ostaa parempia tuotteita.

Suuri osa tuottajista korjaa ongelman jopa ilman lainsäädäntöä. Lainsäädäntö otetaan käyttöön ensin ns. edelläkävijämaissa. Lopulta asia todennäköisesti sinetöidään EU-tasolla asti. Samalla kun ongelma löydetään ja korjataan yhden tuotealueen osalta, saatetaan helpommin päästä ongelman jäljille toisella alueella. Tällä hetkellä esimerkiksi tutkitaan kuumeisesti autonrenkaista vesistöihin ja maaperään kulkeutuvaa mikromuovikuormaa.

Tekstin on kirjoittanut Ainoa-tuotteiden tuotepäällikkö Mikko Karjalainen. Karjalainen on koulutukseltaan kemisti FM, ja hänellä on 20 vuoden työkokemus lääke- ja terveysteollisuudesta. Mikko on työskennellyt mm. biologisten lääkkeiden, analytiikan, lääkinnällisten laitteiden ja ravintolisien parissa.

Lähteet:
Apteekki.fi
Fimea
Apteekkari.fi
Helsingin Sanomat
Yle
Apteekkari.fi
Aamulehti