Kuka tarvitsee rautalisää?

Väsyttää ja uuvuttaa eikä aivotkaan tunnu toimivan kuten normaalisti. Tuntuuko tutulta?

Syynä voi olla se, että elimistössäsi on liian vähän rautaa. Omasta tilanteesta kertovat hemoglobiiniarvo, jonka pitäisi olla

• naisilla 117–155 g/l
• miehillä 134–167 g/l

Varastoraudasta kertoo puolestaan ferritiiniarvo, jonka viitearvot ovat

• naisilla 15–125 µg/l
• miehillä 20–195 µg/l

Lisärautaa täytyy ottaa pitkä kuuri

Laskeneiden rauta-arvojen kohottaminen ei tapahdu kädenkäänteessä. Yleensä rautavarastojen täyttämiseen täytyy varata aikaa useita kuukausia ja päivittäinen rautalisä on 100–200 mg.

Hemoglobiini nousee tavallisesti normaaliarvoihin 2–4 kuukauden aikana. Sen jälkeen on tärkeää käyttää rautalisää ainakin 2–3 kuukautta, jotta myös rautavarastot täydentyvät.

Normaalissa tilanteessa raudan päivittäinen saantisuositus on huomattavasti pienempi kuin rautavalmisteiden sisältämät rautamäärät.

• Hedelmällisessä iässä olevat naiset 15 mg vuorokaudessa.
• Miehet ja vaihdevuodet ohittaneet naiset 9 mg vuorokaudessa.

Rauta on tärkeää elimistön toiminnalle

Riittävästä raudan saannista on tärkeää huolehtia, sillä raudalla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä:

• vaikuttaa punasolujen ja hemoglobiinin tuotantoon
• vahvistaa vastustuskykyä
• vähentää väsymystä ja uupumusta
• vaikuttaa normaaliin kognitiiviseen toimintaan
• vaikuttaa normaaliin energiantuotantoon
• osallistuu solunjakautumisprosessiin
• vaikuttaa lasten normaaliin kognitiiviseen kehitykseen

Rauta vaikuttaa siis jaksamiseen ja suorituskykyyn ja tiettyjen erityisryhmien on tärkeää pitää huolta riittävästä raudan saannista.

Rautalisän tarve liittyy yleensä joko raudan liialliseen poistumiseen elimistöstä tai sen liian heikkoon imeytymiseen elimistössä.

Runsaista kuukautisista kärsivät tarvitsevat rautaa

Runsaat kuukautiset ovat yksi yleisimmistä syistä lisäraudan tarpeelle. Riittämätön raudan määrä elimistössä on monen hedelmällisessä iässä olevan naisen ongelma ja valitettavan usein se jää huomaamatta.

Runsaiksi kuukautiset määritellään silloin, kun yhden kuukautiskierron aikana nainen menettää yli 80 millilitraa verta. Tätä voi olla hankala määritellä, sillä kuukautisvuodosta noin puolet on verta ja puolet muita nesteitä.

Kuukautisvuodon määrää voi pyrkiä mittaamaan esimerkiksi kuukupin mittataulukon perusteella.

Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa kierron aikana jopa kuusinkertaisen raudan menetyksen verrattuna normaaleihin kuukautisiin.

Jatkuvista runsaista kuukautisista kärsii noin 10–15 prosenttia suomalaisista naisista. Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa kierron aikana jopa kuusinkertaisen raudan menetyksen verrattuna normaaleihin kuukautisiin.

Sen vuoksi runsaista kuukautisista kärsivien kannattaa mittauttaa rauta-arvonsa ja ottaa tarvittaessa rautalisäkuuri.

Säännöllisesti verta luovuttavat hyötyvät rautalisästä

Verenluovutus on tärkeää, jotta leikkauksiin joutuvat ja muut verivalmisteita tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemaansa apua.

Verta luovutetaan kerralla noin puoli litraa, mikä on noin kymmenesosa ihmisen koko verimäärästä. Sen vuoksi säännöllisesti verta luovuttavat voivat tarvita rautalisää.

Veripalvelussa tarkastetaan jokaisella verenluovutuskerralla luovuttajan hemoglobiiniarvo. Naisilla sen pitää olla luovuttaessa 125–175 g/l ja miehillä 135–195 g/l. Verenluovutus laskee lukua väliaikaisesti 10–15 yksikköä.

Tämän vuoksi alle 50-vuotiaille naisille ja kaikille alle neljän kuukauden välein verta luovuttaville annetaan rautakuuri verenluovutuksen yhteydessä.

Säännöllisesti verta luovuttavan voi kuitenkin olla tarpeen mittauttaa varalta myös ferritiiniarvonsa.

Rautavalmiste varmistaa raskaana olevan raudantarpeen

Raskauden aikana moni odottaja tarvitsee rautalisää. Syynä on se, että elimistössä kiertävän veren määrä lisääntyy raskauden aikana 40 prosenttia.

Koska veriplasman määrä lisääntyy enemmän kuin punasolujen määrä, veri laimenee. Rautaa tarvitaan sekä lisääntyvään punasolujen tuotantoon että erityisesti raskauden loppuvaiheessa sikiön punasolutuotantoon.

Odottajille suositellaan herkästi päivittäistä 50–100 mg rautalisää raskauden jälkipuoliskon aikana.

Jos odottajan veren hemoglobiinipitoisuus laskee alle 110 g/l, hänelle annetaan rautalisäkuuri. Tyypillisesti annos on 100–200 mg vuorokaudessa joko kerran vuorokaudessa tai joka toinen päivä.

Odottajista jopa joka toisella hemoglobiini on loppuraskaudessa laskenut alle 110:n. Sen vuoksi odottajille suositellaan herkästi päivittäistä 50–100 mg rautalisää raskauden jälkipuoliskon aikana.

Veriarvot kannattaa pitää kunnossa senkin vuoksi, että moni synnyttäjä menettää synnytyksen aikana verta, mikä myös osaltaan vaikuttaa hemoglobiiniarvoihin.

Sisäinen verenvuoto laskee rauta-arvoja

Rautalisän tarve voi johtua myös jatkuvasta sisäisestä verenvuodosta.

Tyypillisesti jatkuva verenvuoto elimistössä paikantuu ruoansulatuskanavaan ja tarkemmin mahalaukkuun tai suolistoon.

Esimerkiksi kroonisiin suolistotulehduksiin tai suolistosyöpään voi liittyä verenvuotoa ohut- tai paksusuolessa.  

Kasvissyöjä tai vegaani ei välttämättä saa tarpeeksi rautaa

Vegaanista tai erittäin kasvispainotteista ruokavaliota noudattavan kannattaa pitää huolta riittävästä raudan saannista, ja rautalisä voi olla tarpeen.

Syynä on se, että eläinperäinen hemirauta imeytyy elimistössä paremmin kuin kasviperäinen non-hemimuodossa oleva rauta.

Eläinperäisestä hemiraudasta noin 25 prosenttia imeytyy. Koska ravinnosta saatava rauta on pääasiassa non-hemirautaa, naisilla ravinnon raudasta imeytyy keskimäärin 13 ja miehillä 6 prosenttia.

Non-hemiraudan imeytymistä edistävät:

• c-vitamiini
• lihan ja kalan proteiinit
• orgaaniset hapot, joita on esimerkiksi fermentoiduissa ruoissa, kuten hapankaalissa, ja sitruunahapossa

Keliaakikko voi tarvita rautalisää

Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa. Sen vuoksi keliakian hoitona on täysin gluteeniton ruokavalio.

Rautalisää keliaakikko voi tarvita kahdesta syystä. Ensinnäkin keliakiaan voi liittyä ravintoaineiden imeytymishäiriö, jolloin rauta ei imeydy elimistöön tarpeeksi hyvin.

Toisekseen gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen voi aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia. Gluteenitonta dieettiä noudattavilla on todettu muun muassa raudan saannin vähentymistä.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Veripalvelu  
Duodecim Terveyskirjasto